Saari Vähän-Aasian lounaisrannikon edustalla ja sen samanniminen pääkaupunki, joka sijaitsee saaren koilliskärjessä. Edullisen asemansa ansiosta Kosista tuli jo varhain kaupan ja laivaliikenteen kannalta varsin merkittävä paikka.

Vaikka apostoli Paavali ilmeisesti purjehtikin tämän kaupungin ohi matkustaessaan toisen lähetysmatkansa lopussa, noin vuonna 52, Efesoksesta Kesareaan (Ap 18:21, 22), niin saari mainitaan Apostolien teoissa nimeltä vasta hänen kolmannen matkansa loppupuolella eli nelisen vuotta myöhemmin. Paavalin ’riistäydyttyä eroon’ Efesoksen valvojista, joille hän oli puhunut Miletoksessa (Ap 20:17, 36–38), laiva, johon hän ja Luukas nousivat, ’kulki suoraa kurssia’, ts. purjehti myötätuulessa joutumatta luovimaan, kunnes se ’tuli Kosiin’, joka sijaitsi n. 75 km:n päässä rannikkoa etelään. Jotkut kommentaattorit ovat arvioineet, että Egeanmerellä yleisten luoteistuulten puhaltaessa tuo matka voitiin taittaa noin kuudessa tunnissa, jolloin Paavalin laiva olisi voinut saapua Kosiin samana päivänä kuin se lähti Miletoksesta, kuten Luukas antaa ymmärtää. Laiva todennäköisesti yöpyi ankkurissa Kosin itärannikolla ja saapui Rodokseen ”seuraavana päivänä” lähdettyään aamulla tuolle n. 120 km:n matkalle. (Ap 21:1.)

Kosin saaren otaksutaan olleen jo kauan juutalaisten keskuksena Egeanmerellä. Se oli roomalainen vapaavaltio Aasian provinssissa, ja Tacituksen mukaan Claudius myönsi sille verovapauden vuonna 53.