Seos, jota käytetään tiilien ja kivien liittämiseen yhteen (esim. seinässä tai muurissa) tai seinän tai muurin päällystämiseen (3Mo 14:42, 45; 1Ai 29:2; Jes 54:11; Jer 43:9). Rakennettaessa parempia taloja muinaisessa Palestiinassa muurauslaastina käytettiin säänkestävää kalkin, hiekan ja veden seosta. Rappauslaastina käytettyä toisentyyppistä laastia valmistettiin sekoittamalla hiekkaa, tuhkaa ja kalkkia. Joskus seokseen lisättiin öljyä tai seinä käsiteltiin öljyllä rappauksen jälkeen, ja näin pinnasta tuli lähes vedenpitävä. Egyptissä (aivan nykyaikaan asti) rappauslaasti on valmistettu sekoittamalla kaksi osaa savea, yksi osa kalkkia ja yksi osa olkia ja tuhkaa.

Tavanomaisen laastin asemesta Babelin tornin rakentajat käyttivät bitumia, joka ”oli heillä laastina” (1Mo 11:3). Myöhemmin babylonialaiset saivat laastiksi tarvitsemansa bitumin todennäköisesti maanalaisista lähteistä Hitin kaupungin läheltä, joka sijaitsi Eufratin varrella, ei kovinkaan kaukana Babylonista. Rakennettaessa Babylonin vallihaudan reunoja ja kaupungin muuria käytettiin muurauslaastina Herodotoksen mukaan (Historiateos, I, 179) kuumaa ”maapihkaa” (bitumia, luonnonasfalttia).

Kun israelilaiset olivat orjina Egyptissä, egyptiläiset ”katkeroittivat jatkuvasti heidän elämäänsä ankaralla orjuudella savilaastin ja tiilien teossa” (2Mo 1:14). Laastia sekoitettiin tavallisesti jaloilla polkemalla, kunnes siitä tuli siirappimaista. Laastin sekaan pantiin olkisilppua, jotta seos olisi pysynyt paremmin koossa. Myöhemmin, kun israelilaiset asuivat omassa maassaan, savilaasti ja -tiilet olivat heidän perusrakennusaineitaan alueilla, joilla oli saatavilla vain vähän hyvälaatuisia rakennuskiviä.

Savitiilet eivät kovin pitkiä aikoja kestäneet sadesäätä. Uuden seinän suojaamiseksi tai vahingoittuneen seinän pelastamiseksi ja vahvistamiseksi se peitettiin siksi joskus laasti- eli rappauskerroksella. Jos sellaiseen seinään siveltiin kuitenkin pelkästään kalkkimaalia tai huonoa laastia, jossa oli vain vähän tai ei lainkaan kalkkia, sen ei voitu odottaa kestävän ankaria myrskyjä (vrt. Hes 13:11–16).