Maatalousalue, etenkin eläinten laiduntamiseen käytetty alue, joka ympäröi kaikkia 48:aa Israelissa hajallaan sijainnutta leeviläiskaupunkia. Näitä maita ei saanut koskaan myydä, kun taas kaupungeissa olevat talot voitiin myydä ja ne kuuluivat riemuvuosisäännösten piiriin. (4Mo 35:2–5; 3Mo 25:32–34; Jos 21:41, 42.)

Laidunmaiden oli ulotuttava ”kaupungin muurista ulospäin tuhat kyynärää [445 m] joka taholle”. Seuraavassa jakeessa kuitenkin lisätään: ”Kaupungin ulkopuolella teidän on mitattava itäpuolella kaksituhatta kyynärää”, ja näin piti tehdä jokaiseen neljään ilmansuuntaan. (4Mo 35:4, 5.) On esitetty lukuisia olettamuksia näiden kahden  luvun yhteen sovittamiseksi. Jotkut ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kreikkalaisessa Septuagintassa lukee ensimmäisessä kohdassa ”kaksituhatta” eikä ”tuhat”. Kuitenkin heprealaisessa tekstissä, latinalaisessa Vulgatassa ja syyrialaisessa Pešittassa lukee ”tuhat”. Juutalaiset kommentaattorit ovat esittäneet sellaisen mahdollisuuden, että ensimmäiset tuhat kyynärää (4Mo 35:4) olivat avointa aluetta, jossa oli oliivilehtoja ja karjasuojia, kun taas toinen mitattu matka (4Mo 35:5) oli varsinaista laidunmaata, peltoja ja viinitarhoja, jolloin kultakin sivulta mitattiin yhteensä 3000 kyynärää.

Koska tällöin tekstissä kuitenkin tulkittaisiin olevan sellaisia ajatuksia, joita siinä ei ilmaista, eräs toinen selitys vaikuttaa todennäköisemmältä. Niinpä jotkut kommentaattorit arvelevat mittojen tarkoittavan sitä, että laidunmaa määritettiin mittaamalla 1000 kyynärää kaupungin kultakin neljältä sivulta – itä-, länsi-, pohjois- ja eteläsivulta – ulospäin. Kunkin sivun 2000 kyynärään liittyvän ilmauksen ”kaupungin ulkopuolella” he ajattelevat tarkoittavan, että näitä 2000 kyynärää ei mitattu kaupungin muureista ulospäin vaan että ne ilmaisivat laidunmaa-alueen kunkin neljän sivun ulkoreunan mitan. Tässä tapauksessa 2000 kyynärään ei olisi sisältynyt ’keskelle jääneen kaupungin’ osuutta. Nämä kaksi mittaa olisivat tällöin sopusoinnussa keskenään, kuten oheinen esimerkkikaavio osoittaa.

Hesekielin temppelinäyssä pyhäköllä oli määrä olla 50 kyynärää ”laidunmaata joka sivulla” (Hes 45:2). Profeetta näki näyssä kaupungin, jonka nimi oli ”Jehova itse on siellä”, ja sen joka sivulla oli 250 kyynärän laidunmaa (Hes 48:16, 17, 35). 1. Aikakirjan 5:16:ssa laidunmaat mainittiin ”Saaronin” yhteydessä, jonka jotkut arvelevat olleen Jordanin itäpuolella sijainnut alue tai kaupunki. Edellä mainituissa kohdissa ”laidunmaaksi” käännetty heprealainen sana esiintyy myös Hesekielin 27:28:ssa, jossa sitä käytetään puhuttaessa Tyroksesta; tämä kaupunki sijaitsi rannikolla ja saaressa. Tässä kohdassa tuo sana on käännetty vastineilla ”avoin maa” (UM), ”rannat” (KR-92), ”tantereet” (KR-38), ”rannikot” (JB) ja ”maaseutualueet” (Le), joten profetia viittaa ehkä siihen, että Tyroksen lähirannikon asukkaat valittaisivat sen kukistumista.

Katrailla oli tärkeä merkitys monien israelilaisten elämässä, minkä vuoksi tarvittiin laidunmaita, joista lampaat ja vuohet saisivat ravintonsa (2Sa 7:8; 1Ai 4:39–41). Jos laumoilta puuttui laidunta, se tiesi vaikeuksia (1Mo 47:3, 4). Jos taas laidunmaita oli runsaasti, koittivat yltäkylläisyyden ja rauhan ajat (Jes 30:23; Ps 65:12, 13; 23:2). Laajemmassa merkityksessä käytettynä hylätty laidunmaa viittasi täydelliseen autioitukseen (Jes 27:10) ja laidunmaiden ottaminen uudelleen käyttöön ilmaisi rauhan ja suosion ennallistamista (Jes 65:10; Jer 23:3; 33:12; 50:19; Mi 2:12). Samoin kuin rakkaudellinen paimen johdatti lampaat laidunmaille, missä ne olivat turvassa ja saivat kaikkea kyllikseen, niin Jehova Jumalakin ohjaa ja hoivaa kansaansa (Ps 79:13; 95:7; 100:3; Hes 34:31).