Maan kaivamista metallien ja kallisarvoisten kivien löytämiseksi. Tämä toiminta on lähes yhtä vanhaa kuin ihmiskunta. 1. Mooseksen kirjassa puhutaan ”Tubal-Kainista, kaikenlaisten kuparisten ja rautaisten työkalujen takojasta”, joka eli ennen vedenpaisumusta (1Mo 4:22). Kuvaillessaan Pison-nimistä jokea Mooses, joka kirjoitti n. 1513 eaa., mainitsee ”Havilan maan, jossa on kultaa”, ja sanoo, että ”sen maan kulta on hyvää”. (1Mo 2:11, 12.) Ei tiedetä, louhittiinko Ofirin kultaa maanalaisista malmiesiintymistä vai huuhdottiinko sitä (1Ku 9:28; Job 28:16).

Näitä metalleja oli luultavasti jossain määrin melko puhtaana maanpinnalla tai lähellä sitä. Ajan mittaan alettiin louhia maanalaisia malmiesiintymiä. Kuiluja kaivettiin syvälle pitkin tuottoisia malmijuonia. Job kuvaili noin 3600 vuotta sitten, miten kaivostyöläiset olivat ’kaivaneet kuilun kauas sieltä, missä asutaan’. He etsivät sieltä haluamiaan metalleja ”synkkyydessä ja syvässä varjossa” heilautettuaan itsensä vaarallisesti alas riipuksiin. (Job 28:1–11.)

Egyptiläiset harjoittivat laajaa kaivostoimintaa israelilaisten Egyptistä lähdön aikaan; israelilaiset veivät mennessään metalleja ja kallisarvoisia kiviä, joita he käyttivät myöhemmin tabernaakkelin rakennustyössä (2Mo 12:35, 36; 35:22; 39:6–14). Egyptin turkoosikaivokset sijaitsivat Siinain niemimaalla, n. 80 km:n päässä Siinainvuorelta. Egyptiläisten kaivostoiminnasta on löydetty jäänteitä pitkin Punaisenmeren itärannikkoa.

Mooses kuvaili Luvattua maata, johon israelilaiset olivat menossa, ”maaksi, jonka kivet ovat rautaa ja jonka vuorista louhit kuparia” (5Mo 8:9). (Ks. KUPARI, PRONSSI; RAUTA; SULATTAMINEN, PUHDISTAMINEN.)