Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Luuttu

Luuttu

Heprealainen sana ša·lišʹ näyttää olevan sukua sanajuurelle, jonka merkitys on ’kolme’ (vrt. 2Mo 14:7, Rbi8, alav.). Näin ollen 1. Samuelin kirjan 18:6:ssa esiintyvä monikkomuoto ša·li·šimʹ on käännetty mm. ilmauksella ”kolmikieliset soittimet” (Ro, Yg). Se on käännetty myös sanalla ”luutut” (UM), jota jotkut nykyiset sanakirjantekijät suosivat. Tämän jakeen tekstiyhteyden perusteella kyseessä oli suhteellisen kevyt soitin, sillä sitä soittivat israelilaisnaiset, kun he lauloivat ja tanssivat kuningas Saulin ja Daavidin voittojen kunniaksi (1Sa 18:6, 7).