Nisäkäsnaaraan poikastensa ravinnoksi erittämä neste. Myös ihmiset käyttävät sitä ravinnokseen (1Mo 18:8; Tu 4:19; 5:25). Vastineella ”maito” käännetty heprealainen sana tarkoittaa tavallisesti tuoretta maitoa, ja yleensä se erotetaan tuorejuustosta, juustosta ja voista (5Mo 32:14; 2Sa 17:29; Job 10:10; San 27:27). Sitä, onko kyseessä lehmän, lampaan vai vuohen maito, ei kuitenkaan osoiteta erikseen (Hes 25:4; 1Ko 9:7). Happamaan eli juoksettuneeseen maitoon sekoitettiin usein hunajaa, ja tuota sekoitusta pidettiin virkistävänä juomana. Daavid vei ”tuhannenpäällikölle” ”kymmenen maitoannosta” (”kymmenen juustoa”, KR-92, KR-38, Vg), samalla kun hän vei ruokaa armeijan leirissä oleville veljilleen. Nämä annokset ovat saattaneet olla tuorejuustoa. Rotherhamin käännös kuuluu: ”Kymmenen viipaletta pehmeää juustoa.” (1Sa 17:17, 18.)

Miksi Laki kielsi keittämästä vohlaa emonsa maidossa?

Mooseksen laissa kiellettiin keittämästä vohlaa emonsa maidossa (5Mo 14:21). Tämä kielto mainitaan kahdesti Jehovalle annettavien ensi hedelmien yhteydessä (2Mo 23:19; 34:26).

Joidenkin teorioiden mukaan tapa liittyi pakanuuteen, epäjumalanpalvelukseen tai taikuuteen. Tämän näkemyksen tueksi ei kuitenkaan ole tällä hetkellä luotettavia todisteita.

Tämän säädöksen on myös arveltu korostavan sitä, että asioilla on oma oikea ja sopiva järjestyksensä, jota tulee noudattaa. Jumala järjesti niin, että emo valmisti maitoa poikasensa ravinnoksi. Sen käyttäminen poikasen keittämiseen ateriaa varten olisi koitunut vohlan vahingoksi, ja se olisi siten ollut vastoin sitä, mitä Jumalalla oli mielessään, kun hän järjesti tuon maidon tuotannon.

Kolmas mahdollisuus on se, että tämän käskyn tarkoitus oli kannustaa osoittamaan myötätuntoa. Tämä olisi sopusoinnussa sellaisten käskyjen kanssa, jotka kielsivät uhraamasta eläintä ennen kuin se oli ollut emonsa kanssa ainakin seitsemän päivää (3Mo 22:27), teurastamasta sekä eläintä että sen poikasta samana päivänä (3Mo 22:28) tai ottamasta pesästä sekä emoa että sen munia tai poikasia (5Mo 22:6, 7).

Profetioissa. Immanuelista ennustettiin: ”Runsaan maidontuotannon takia hän syö voita, sillä voita ja hunajaa syö jokainen maahan jäljelle jäänyt.” Tällaiset olosuhteet seuraisivat siitä, että assyrialaiset autioittaisivat Juudan. Tämän autioituksen vuoksi rikkaruohot tukahduttaisivat aiemmin viljellyn maan. Sen vuoksi maahan jäljelle jääneiden täytyisi merkittävässä määrin elää maitotuotteiden ja luonnonhunajan varassa. Koska laidunmaata oli runsaasti, elossa säilyneet eläimet tuottaisivat yllin kyllin maitoa huomattavasti pienentyneelle väestölle. (Jes 7:20–25; vrt. 37:30–33.)

Kuvaannollista käyttöä. Maitoon viitataan usein kuvaannollisessa merkityksessä (1Mo 49:12; Lal 5:12; Va 4:7). Kansakuntien ja kansojen rikkauksia sanotaan maidoksi (Jes 60:16). Luvatusta maasta sanotaan toistuvasti, että se ”vuotaa maitoa ja hunajaa”, mikä viittaa Jehovan siunauksesta johtuvaan runsauteen, hedelmällisyyteen ja hyvinvointiin (2Mo 3:8; 5Mo 6:3; Jos 5:6; Jer 11:5; Hes 20:6; Jl 3:18). Laulujen laulun paimen sanoi, että hänen rakkaan sulamilaisensa kielen alla oli hunajaa ja maitoa, ja hän tarkoitti ilmeisesti sitä, että tytön kieli lausui miellyttäviä sanoja (Lal 4:11).

Koska maito edistää kehittymistä fyysiseen täysikasvuisuuteen, kristillisiä perusoppeja verrataan hengellisille lapsille annettavaan ”maitoon”, joka vahvistaa heitä kasvamaan niin, että he voivat sulattaa ”vahvaa ruokaa”, syvällisempiä hengellisiä totuuksia (1Ko 3:2; Hpr 5:12–14). Apostoli Pietari sanoo kristityille: ”Kehittäkää kuin vastasyntyneet pienokaiset kaipaus sanan väärentämättömään maitoon.” Mitä tarkoitusta varten? Jotta he eivät kasvaisi pelkästään kypsyyteen vaan ”pelastukseen” eli saattaisivat kutsumisensa ja valitsemisensa varmaksi. (1Pi 2:2; 2Pi 1:10.) Jesajan 55:1:ssä Jumala kehottaa hengellisesti janoisia ostamaan tätä kasvua edistävää hengellistä ”maitoa”, jota he voivat hänen ansaitsemattomasta hyvyydestään hankkia ”rahatta ja hinnatta”.