(’Jehovan lahja’).

1. Leeviläinen, joka soitti harppua, kun liiton arkku tuotiin Obed-Edomin talosta Jerusalemiin (1Ai 15:17–21, 25). Luultavasti tämä sama Mattitja oli yksi niistä leeviläismuusikoista, jotka Daavid asetti arkun eteen ”sekä palauttamaan mieleen Jehovan, Israelin Jumalan, että kiittämään ja ylistämään häntä” (1Ai 16:4, 5), ja todennäköisesti juuri hänet valittiin myöhemmin arvalla Jedutunin pojista 12 leeviläismuusikkoa käsittäneen 14. osaston päämieheksi (1Ai 25:1, 3, 9, 21).

2. Korahin sukuun kuulunut kehatilainen leeviläinen ja Sallumin esikoispoika. Tämä Mattitja oli niiden leeviläisten joukossa, jotka palasivat Babylonin pakkosiirtolaisuudesta, ja hänellä oli ”luottamustoimena valvoa pannuissa valmistettavia leivonnaisia”. (1Ai 9:31, 32.)

3. Leeviläinen tai pappi, joka seisoi Esran oikealla puolella, kun tämä jäljentäjä luki  Mooseksen lakia Jerusalemiin kokoontuneille juutalaisille (Ne 8:1, 4).

4. ”Nebon poikiin” kuulunut israelilainen. Hän oli yksi niistä, jotka olivat ottaneet vierasmaisia vaimoja mutta jotka lähettivät heidät ”poikineen” pois Esran päivinä. (Esr 10:25, 43, 44.)