Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Mehiläinen

Mehiläinen

(hepr. devō·rahʹ).

Raamatun maininnat tarkoittavat aivan ilmeisesti pääasiassa villimehiläisiä. Se että Kanaanin maata kuvaillaan ”maaksi, joka vuotaa maitoa ja hunajaa”, osoittaa, että jo ammoisista ajoista alkaen tuossa maassa on ollut paljon mehiläisiä (2Mo 3:8). Maassa on lämmin ilmasto ja runsaasti kukkia, minkä vuoksi se on edelleenkin sovelias suurelle mehiläispopulaatiolle, ja mehiläishoito on siellä hyvin suosittua nykyään. Yli 20000 tunnetusta mesipistiäislajista Israelissa yleisin on nykyään tumma mehiläinen, jonka latinalainen nimi on Apis mellifica syriaca.

Hunaja, jota Jonatan söi erään sotaretken aikana, löytyi metsästä, ja mehiläispesä oli todennäköisesti ontossa puussa (1Sa 14:25–27). Jordaninlaakson villimehiläiset valmistivat suuren osan Johannes Kastajan ravinnosta (Mt 3:4). Mehiläiset eivät rakenna pesäänsä ainoastaan puihin, vaan myös muihin onkaloihin, kuten kallioiden ja muurien halkeamiin (5Mo 32:13; Ps 81:16).

Tuomarien 14:5–9:n kertomus on herättänyt joitakin kysymyksiä. Simson oli tappanut leijonan ja poiketessaan myöhemmin katsomaan ”leijonan raatoa” hän havaitsi, että siinä oli ”mehiläisparvi sekä hunajaa”. Useimpien mehiläisten tiedetään tuntevan suurta vastenmielisyyttä kuolleita ruumiita ja haaskoja kohtaan. On kuitenkin huomattava, että kertomus sanoo Simsonin palanneen ”jonkin ajan kuluttua” eli hepreaksi kirjaimellisesti ”päivien kuluttua”, mikä voi tarkoittaa jopa vuoden pituista ajanjaksoa. (Vrt. 1Sa 1:3 [ilmaus ”vuosittain” on hepreaksi kirjaimellisesti ”päivistä päiviin”]; ks. myös Ne 13:6.) Siinä ajassa haaskalinnut tai muut haaskaeläimet sekä hyönteiset olisivat ehtineet hävittää suuren osan lihasta ja auringon polttavat säteet olisivat kuivattaneet loput. Melkoisesti aikaa oli vierähtänyt myös siitä päätellen, että mehiläisparvi ei ollut ainoastaan rakentanut pesää leijonan raatoon, vaan se oli myös valmistanut runsaasti hunajaa.

Häirityn mehiläisparven raivokkaalla hyökkäyksellä kuvaillaan tapaa, jolla amorilaiset ajoivat Israelin joukot pois vuoristoalueeltaan (5Mo 1:44). Psalmista vertaa viholliskansoja hyökkäävään mehiläisparveen ja sanoo, että vain usko Jehovan nimeen piti ne loitolla (Ps 118:10–12).

Profeetta Jesaja ennusti havainnollisesti, kuinka Egyptin ja Assyrian sotajoukot hyökkäisivät Luvattuun maahan, ja hän vertasi heidän joukkojaan kärpäs- ja mehiläisparviin, joille Jehova Jumala kuvaannollisesti viheltää, niin että ne tulevat ja laskeutuvat purolaaksoihin ja kallioiden halkeamiin (Jes 7:18, 19). Tämä ’viheltäminen’ ei varsinaisesti viittaa mihinkään mehiläishoitajien tapaan, vaan tarkoittaa ainoastaan sitä, että Jehova kiinnittää hyökkäävien kansakuntien huomion hänen liittokansansa maahan.

Raamatussa mainitaan kaksi naista, joiden nimi oli Debora (merk. ’mehiläinen’): Rebekan imettäjä (1Mo 35:8) ja naisprofeetta, joka yhdessä tuomari Barakin kanssa aiheutti tappion kanaanilaisten kuninkaalle Jabinille (Tu 4:4).