(’vanhurskauden kuningas’).

Muinaisen Salemin kuningas ja ”Korkeimman Jumalan pappi” (1Mo 14:18, 22). Hän on ensimmäinen Raamatussa mainittu pappi, ja hän oli tuossa asemassa jolloinkin ennen vuotta 1933 eaa. Koska Salem merkitsee ’rauhaa’ ja Melkisedek oli Salemin kuningas, apostoli Paavali sanoo häntä ”rauhan kuninkaaksi” ja hänen nimensä perusteella ”vanhurskauden kuninkaaksi” (Hpr 7:1, 2). Muinaisen Salemin ajatellaan olleen myöhemmän Jerusalemin kaupungin ydin, ja sen nimi sisältyi Jerusalemin nimeen; Jerusalemia sanotaankin joskus ”Salemiksi” (Ps 76:2).

Kukistettuaan Kedorlaomerin ja tämän kanssa liittoutuneet kuninkaat patriarkka Abram (Abraham) tuli Saven alatasangolle eli ”Kuninkaan alatasangolle”. Siellä Melkisedek ”toi leipää ja viiniä” ja siunasi Abrahamin sanomalla: ”Siunattu olkoon Korkeimman Jumalan, taivaan ja maan Valmistajan, Abram, ja siunattu olkoon Korkein Jumala, joka on luovuttanut sortajasi sinun käsiisi!” Silloin Abraham antoi tuolle kuningas-papille ”kymmenykset kaikesta”, ts. ”pääsaaliista”, jonka hän oli saanut sodittuaan menestyksellisesti em. liittoutuneita kuninkaita vastaan. (1Mo 14:17–20; Hpr 7:4.)

Esikuvasi Kristuksen pappeutta. Eräässä huomattavassa Messiasta koskevassa profetiassa esitetään vala, jonka Jehova vannoi Daavidin ”Herralle”: ”Sinä olet pappi ajan hämärään asti Melkisedekin tavan mukaan!” (Ps 110:1, 4.) Tämän henkeytetyn psalmin perusteella heprealaiset saattoivat odottaa, että tulevassa Messiaassa yhdistyisivät papin ja kuninkaan virat. Apostoli Paavali poisti heprealaisille kirjoittamassaan kirjeessä kaikki epäilykset siitä, ketä tuo ennustus koski, kun hän puhui ”Jeesuksesta, josta on iäksi tullut ylimmäinen pappi Melkisedekin tavan mukaan” (Hpr 6:20; 5:10). (Ks. LIITTO.)

Nimitettiin suoraan. Ilmeisesti Jehova nimitti Melkisedekin papiksi. Käsitellessään Jeesuksen asemaa suurena Ylimmäisenä Pappina Paavali osoitti, ettei kukaan ota tätä kunniaa  ”omasta aloitteestaan, vaan ainoastaan Jumalan kutsumana niin kuin Aaronkin”. Lisäksi hän selitti, että ”Kristuskaan ei kirkastanut itseään tulemalla ylimmäiseksi papiksi, vaan hänet kirkasti hän, joka sanoi hänestä: ’Sinä olet minun poikani; minusta, minusta on tänään tullut sinun isäsi’”, minkä jälkeen apostoli soveltaa psalmin 110:4 profeetalliset sanat Jeesukseen Kristukseen. (Hpr 5:1, 4–6.)

’Sai kymmenyksiä Leeviltä’. Melkisedekin papinasema ei liittynyt Israelin pappeuteen, ja kuten Raamatussa osoitetaan, se oli korkeampi kuin Aaronin pappeus. Tämä käy ilmi mm. siitä kunnioituksesta, jota Abraham – koko Israelin kansakunnan ja Leevin pappisheimon esi-isä – osoitti Melkisedekiä kohtaan. Abraham, ”Jehovan ystävä”, josta tuli ”kaikkien niiden isä, jotka – – uskovat” (Ja 2:23; Ro 4:11), antoi ”kymmenykset” tälle Korkeimman Jumalan papille. Paavali kertoo, että leeviläiset keräsivät kymmenykset veljiltään, jotka myös olivat lähtöisin Abrahamin kupeista. Hän osoittaa kuitenkin, että Melkisedek, ”joka ei johtanut sukuaan heistä, otti kymmenykset Abrahamilta” ja että ”Abrahamin välityksellä Leevikin, joka saa kymmenyksiä, on maksanut kymmenyksiä, sillä hän oli vielä esi-isänsä kupeissa, kun Melkisedek kohtasi hänet”. Vaikka leeviläiset papit siis saivat kymmenyksiä Israelin kansalta, he maksoivat heitä edustaneen esi-isänsä Abrahamin kautta kymmenykset Melkisedekille. Lisäksi Melkisedekin pappeuden ylemmyys osoitetaan siten, että hän siunasi Abrahamin, sillä Paavalin sanojen mukaan ”suurempi siunaa vähäisemmän”. Muun muassa näistä syistä Melkisedek oli sopiva esikuva suuresta Ylimmäisestä Papista, Jeesuksesta Kristuksesta. (Hpr 7:4–10.)

Ei edeltäjiä eikä seuraajia. Paavali osoittaa selvästi, ettei täydellisyyttä voitu saavuttaa leeviläisen pappeuden välityksellä, minkä vuoksi tarvittiin pappia ”Melkisedekin tavan mukaan”. Hän muistuttaa, että Kristus polveutui Juudasta, ei-papillisesta heimosta, mutta hän viittaa sitten Jeesuksen ja Melkisedekin samankaltaisuuteen ja osoittaa, että hänestä ei tullut pappia ”lihasta riippuvaisen käskyn lain mukaan, vaan häviämättömän elämän voiman mukaan”. Aaron ja hänen poikansa tulivat papeiksi ilman valaa, mutta Kristukselle annettu pappeus vahvistettiin Jehovan valalla. Lisäksi leeviläiset papit kuolivat ja tarvitsivat siksi seuraajia, mutta kuolleista herätetystä Jeesuksesta Kristuksesta sanotaan, että ”koska hän pysyy elossa ikuisesti, niin hänellä on pappeutensa ilman seuraajia”, ja siksi hän voi ”täysin pelastaa ne, jotka lähestyvät Jumalaa hänen välityksellään, koska hän on aina elossa puhuakseen heidän puolestaan”. (Hpr 7:11–25.)

Missä mielessä Melkisedek oli ”vailla päivien alkua ja elämän loppua”?

Paavali mainitsi erään merkittävän Melkisedekiä koskevan seikan, kun hän sanoi hänestä: ”Isättömänä, äidittömänä, ilman sukuluetteloa, vailla päivien alkua ja elämän loppua, mutta Jumalan Pojan kaltaiseksi tehtynä, hän pysyy pappina ainaisesti.” (Hpr 7:3.) Melkisedek syntyi ja kuoli niin kuin muutkin ihmiset. Hänen isänsä ja äitinsä nimeä ei kuitenkaan kerrota, hänen esi-isiään ja jälkipolviaan ei paljasteta, eikä Raamatussa ole mitään tietoa hänen päiviensä alusta eikä hänen elämänsä lopusta. Näin Melkisedek saattoi sopivasti esikuvata Jeesusta Kristusta, jonka pappeus on päättymätön. Melkisedekin pappeuden edeltäjää ja seuraajaa ei mainita, ja samalla tavoin Kristustakaan ei edeltänyt kukaan hänen kaltaisensa ylimmäinen pappi eikä hänellä Raamatun mukaan tule koskaan olemaan seuraajaa. Lisäksi vaikka Jeesus syntyi Juudan heimoon ja Daavidin kuninkaalliseen sukuhaaraan, hänen lihalliset esi-isänsä eivät vaikuttaneet millään tavoin hänen pappeuteensa, eivätkä papin ja kuninkaan virat myöskään yhdistyneet hänessä hänen ihmisesi-isiensä vuoksi, vaan tämä kaikki johtui valasta, jonka Jehova itse oli vannonut hänelle.

Jerusalemin targumeissa on esitetty näkemys, jonka mukaan Melkisedek oli Nooan poika Seem, ja sitä kannatetaan laajalti juutalaisten ja muiden keskuudessa. Seem oli tuolloin elossa, ja hän eli vielä Abrahamin vaimon Saaran kuoleman jälkeenkin. Lisäksi Nooa siunasi nimenomaan Seemin (1Mo 9:26, 27). Tätä samastusta ei ole kuitenkaan vahvistettu. Raamatussa ei paljasteta Melkisedekin kansallisuutta, syntyperää eikä jälkeläisiä, ja siihen on hyvät syyt, sillä näin hän saattoi esikuvata Jeesusta Kristusta, josta on Jehovan vannomalla valalla ”iäksi tullut ylimmäinen pappi Melkisedekin tavan mukaan” (Hpr 6:20).