(babylonian kielestä, merk. ’Marduk on antanut pojan’).

”Baladanin poika” ja Babylonin kuningas, joka lähetti kirjeitä ja lahjan Juudan kuninkaalle Hiskialle tämän toivuttua sairaudestaan (Jes 39:1). 2. Kuninkaiden kirjan 20:12:ssa häntä sanotaan ”Berodak-Baladaniksi”, mutta tämän eron katsotaan yleensä johtuvan kirjurinvirheestä tai olevan yritys translitteroida akkadinkielinen konsonantti, joka äännetään m:n ja b:n väliltä.

Merodak-Baladanin nimi esiintyy assyrialaisissa ja babylonialaisissa nuolenpääkirjoituksissa muodossa ”Marduk-apal-iddina”. Niissä kerrotaan hänen hallinneen kaldealaista aluetta, jonka nimi oli Bit-Jakin ja joka sijaitsi Persianlahden pohjukan yläpuolella olevilla marskimailla ja Babylonin eteläpuolella. Hän väittää olevansa kuninkaallista syntyperää ja mainitsee esi-isäkseen  Babylonin kuninkaan Eriba-Mardukin (jonka ajatellaan eläneen kahdeksannen vuosisadan alkupuolella eaa.). (Iraq, Lontoo 1953, XV osa, s. 124.)

Tiglat-Pileser III, jonka hallituskausi ulottui Juudan kuninkaan Ahasin hallituskaudelle (761–746 eaa.) asti, viittaa Merodak-Baladaniin erään sellaisen kaldealaisen heimon hallitsijana, joka osoitti hänelle kunnioitusta assyrialaisten Babyloniaan tekemän sotaretken aikana.

Lähettää valtuuskunnan Hiskian luo. Merodak-Baladanin sanotaan menneen Babyloniin ja julistaneen itsensä kuninkaaksi siihen aikaan, kun Sargon II nousi Assyrian valtaistuimelle. Elamilaiset tukivat Merodak-Baladania tässä, ja vaikka Sargon pian halusikin siirtää hänet pois Babylonista, tämä kaldealainen pysyi asemassaan siellä noin 12 vuotta Babylonialaisen kuningasluettelon mukaan. Ehkä tähän aikaan hän lähetti kuningas Hiskian luo lähetystönsä joko tämän Juudan kuninkaan 14. vuonna (732 eaa.) tai pian sen jälkeen. Jotkut, mm. juutalainen historioitsija Josefus, ovat esittäneet, että Merodak-Baladanin kiinnostus Hiskian terveyttä kohtaan ei ollut pelkästään muodollista ja että hänen perimmäinen tarkoituksensa oli saada Juudan ja Elamin valtakunnat liittoutumaan hänen kanssaan Assyriaa vastaan. Joka tapauksessa Hiskia näytti tuon kaldealaisen sanansaattajille kuninkaallisen aarrekammion ja asevarastonsa (2Ku 20:13), minkä profeetta Jesaja tuomitsi suorasukaisesti ja sanoi ennakoivan sitä, että Babylon valloittaisi Juudan lopullisesti (Jes 39:2–7).

Assyria kukistaa. Hallittuaan Babylonia noin 12 vuotta Merodak-Baladan menetti pääasiallisen tukijansa Elamin, kun Assyria voitti tuon valtakunnan, ja sen jälkeen hänen kimppuunsa hyökättiin ja hänet pakotettiin pakenemaan Babylonista. Vaikka Merodak-Baladan menettikin Babylonin assyrialaisille, hän pystyi ilmeisesti säilyttämään asemansa Bit-Jakinin hallitsijana. Babylonialaisessa kuningasluettelossa osoitetaan, että ”Mardukapaliddin” hallitsi Babylonin kuninkaana toisen, yhdeksän kuukautta (Polyhistorin mukaan kuusi kuukautta) kestäneen ajanjakson toisena vuonna Sargonin kuoleman jälkeen. Tämän ajatellaan yleensä tarkoittavan samaa kuningasta, joka yritti uudelleen päästä Babylonin valtaistuimelle. On kuitenkin huomionarvoista, että hänen sanotaan babylonialaisissa teksteissä olevan tässä tapauksessa ”Mardukapaliddin, Habin asukas”, kun taas aikaisemmalla hallituskaudella hänen sanottiin olevan ”Mardukapaliddin, Merimaan dynastia[sta]” (Ancient Near Eastern Texts, toim. J. Pritchard, 1974, s. 272). Tämä toinen hallituskausi oli hyvin lyhyt, sillä Assyrian kuningas Sanherib valloitti nopeasti Babylonin ja Merodak-Baladanin oli haettava turvaa Elamista, missä hänen kunnianhimoinen uransa nähtävästi päättyi. Huolimatta Merodak-Baladanin kukistumisesta kaldealaisista tuli kuin tulikin myöhemmin hallitseva kansallinen ryhmä Babylonian imperiumin alueella.