Heprealaisten käyttämien erilaisten mittojen suuruudet voidaan saada likimäärin selville arkeologisten todisteiden, itse Raamatun ja muiden vanhojen kirjoitusten perusteella.

Pituus. Heprealaisten käyttämät pituusmitat johdettiin ilmeisesti ihmisruumiin mitoista. Koska eri ruumiinosien pituuden tai leveyden välinen suhde voidaan määrittää, on mahdollista saada selville pituusmittojen suhteet. Arkeologisten todisteiden perusteella kyynärän pituus on n. 44,5 cm, ja tämän nojalla muillekin Raamatussa mainituille pituusmitoille voidaan antaa likimääräiset nykyarvot (ks. KYYNÄRÄ). Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa esitetään heprealaisten pituusmittojen keskinäiset suhteet ja niiden likimääräiset nykyvastineet.

On jonkin verran epävarmuutta siitä, millaista mittaa tarkoitettiin heprealaisella sanalla goʹmed, joka esiintyy vain Tuomarien 3:16:ssa, Ehudin miekan pituuden yhteydessä. Lukuisissa käännöksissä tämä sana on käännetty ”kyynäräksi” (KR-1776, Väl, UM, JB, Ro, RS). Joidenkin tutkijoiden mielestä goʹmed tarkoittaa lyhyttä kyynärää, joka vastaa suurin piirtein kyynärpään ja nyrkkiin puristetun käden rystysten välistä etäisyyttä. Tämä olisi n. 38 cm (NE).

Muita Raamatussa mainittuja pituusmittoja ovat syli (1,8 m), stadion (185 m) ja miʹli·on (”kilometri”, Mt 5:41), luultavasti roomalainen maili (1479,5 m). Sanaa ”matka” käytetään usein ilmaistaessa jonkin taipaleen pituutta (1Mo 31:23; 2Mo 3:18; 4Mo 10:33; 33:8). Päivän matka oli ehkä 32 km tai enemmän, kun taas sapatinmatka näyttää olleen noin kilometrin pituinen (Mt 24:20; Ap 1:12). (Ks. MATKA; STADION; SYLI.)

Tilavuus. Vanhojen ruukunpalasten perusteella, joihin on kirjoitettu muinaisilla heprealaisilla kirjaimilla ”bat”, bat-mitan tilavuudeksi on laskettu n. 22 l. Oheisissa taulukoissa on kuivien aineiden ja nesteiden mitat laskettu suhteessa bat-mittaan. Jos joidenkin mittojen välistä suhdetta ei ole esitetty Raamatussa, se on saatu muista vanhoista kirjallisista lähteistä. (Ks. BAT; HIN; HOMER; KAB-MITTA; KOR-MITTA; LOG-MITTA; OMER; SEA-MITTA.)

Muita kuivien aineiden ja nesteiden mittoja. Heprealainen sana ʽis·sa·rōnʹ ’kymmenesosa’ tarkoittaa usein eefan kymmenesosaa (2Mo 29:40; 3Mo 14:10; 23:13, 17; 4Mo 15:4). Jonatanin targumin mukaan Ruutin 3:15:ssä mainittu ”kuusi mitallista ohria” (kirjm. ”kuusi ohria”) on kuusi sea-mittaa. Mišnan ja Vulgatan perusteella ajatellaan heprealaisen sanan leʹtekh tarkoittavan puolta homeria (Ho 3:2; UM, KR-92, Da, JP, Le; Bava Mezia 6:5, alav., ja liite II, D, englanniksi käänt. H. Danby). Kreikkalaiset sanat me·trē·tēsʹ (joka esiintyy monikossa Johanneksen 2:6:ssa ja on käännetty sanalla ”nestemitallinen”) ja baʹtos (joka esiintyy monikossa Luukkaan 16:6:ssa) tarkoittavat joidenkuiden mukaan samaa kuin heprealainen bat-mitta. Kreikkalainen khoiʹniks (litra) on yleisen käsityksen mukaan hieman yli litran (Il 6:5, 6).

Paino. Arkeologisten todisteiden mukaan sekeli painoi n. 11,4 g. Tätä on käytetty perustana oheisessa taulukossa, jossa on esitetty heprealaisten painojen suhteet ja likimääräiset nykyvastineet.

Kreikkalaista sanaa liʹtra käytetään tavallisesti vastaamaan roomalaista naulaa (327 g) eli noin kolmanneskiloa (ks. KOLMANNESKILO). Kreikkalaisten kirjoitusten mina lasketaan 100 drakhmaksi. Tämän mukaan kreikkalainen mina painoi 340 g ja kreikkalainen talentti 20,4 kg. (Ks. DRAKHMA; MINA; RAHA; SEKELI; TALENTTI.)

Pinta-ala. Heprealaiset määrittivät maa-alan suuruuden joko sillä siemenmäärällä, joka tarvittiin sen kylvämiseen (3Mo 27:16; 1Ku 18:32), tai sillä alalla, jonka sonnivaljakko kykenee kyntämään päivässä (1Sa 14:14, Rbi8, alav.; ks. AURANALA).