VÄRILIITE

Miten saimme Raamatun

TOISTA

PITÄVÄT todisteet osoittavat, että Raamattu, Jumalan henkeytetty sana, on välittynyt meille tarkasti jäljennettynä. Nuo todisteet ovat nykyään käytettävissä olevia vanhoja käsikirjoituksia: ehkä 6000 kaikkien Raamatun heprealaisten kirjoitusten tai jonkin niiden osan käsikirjoitusta ja noin 5000 Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten käsikirjoitusta.

Alkuperäiset kirjoitukset

Alun perin Raamattua kirjoitettiin tuhoutuvalle materiaalille, esimerkiksi papyrukselle tai pergamentille, käsin; yhtään alkuperäiskappaletta ei tiettävästi ole olemassa nykyään

Jäljennökset – hepreaksi tai kreikaksi

Pian sen jälkeen kun alkuperäiset käsikirjoitukset oli laadittu, niistä ryhdyttiin tekemään jäljennöksiä. Jäljentäjät olivat erittäin huolellisia siirtääkseen tekstin täsmällisesti; masoreetit laskivat jopa jäljentämänsä kirjaimet

Ensimmäiset käännökset

Jotta Raamattua olisi voitu lukea muillakin kielillä, oli tarpeen tehdä raamatunkäännöksiä. Nykyään on olemassa joitakin ensimmäisten käännösten käsikirjoituksia, esimerkiksi Septuagintan (200–100-luvulla eaa. tehty Heprealaisten kirjoitusten kreikkalainen käännös) ja Hieronymuksen Vulgatan (Raamatun heprealaisen ja kreikkalaisen tekstin käännös latinaksi; valmistui alun perin n. 400 ya.) käsikirjoitukset

Tekstijulkaisut

Vertaamalla satoja olemassa olevia Raamatun käsikirjoituksia tutkijat ovat valmistaneet yhden päätekstin sisältäviä tekstijulkaisuja. Nämä Raamatun alkukielisten tekstien painetut laitokset esittävät parhaat käytettävissä olevat tekstien lukutavat ja kiinnittävät samalla huomiota tekstimuunnelmiin, joita joissakin käsikirjoituksissa voi olla. Esimerkiksi tutkijat Ginsburg ja Kittel ovat laatineet Heprealaisten kirjoitusten tekstijulkaisuja, joissa vaihtoehtoisia lukutapoja on esitetty alaviitteissä. Kreikkalaisten kirjoitusten tekstijulkaisuja ovat julkaisseet mm. Westcott ja Hort sekä Nestle ja Aland

Nykykieliset käännökset

Nykyään raamatunkääntäjät laativat yleensä käännöksensä alkukielisten tekstijulkaisujen pohjalta

Raamatun heprealaiset kirjoitukset

Lähellä Kuolleenmeren luoteisrannikkoa sijaitsevia Qumranin luolia, joista löydettiin monia ikivanhoja Raamatun kirjakääröjä

Osa Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluvasta Jesaja-kääröstä (joka on peräisin toisen vuosisadan loppupuolelta eaa.). Kun sitä verrattiin yli tuhat vuotta myöhemmin tehtyyn masoreettiseen tekstiin, havaittiin vain vähäisiä eroja, enimmäkseen oikeinkirjoituksessa

Ote Aleppon koodeksista. Huomaa, että heprealainen kirjain ʽaʹjin on korotettu sen osoittamiseksi, että se on Psalmien (80:13) keskimmäinen kirjain. Masoreettien reunahuomautus kiinnittää erityishuomion tähän kirjaimeen. Entisaikojen kirjurit laskivat jopa jäljentämänsä kirjaimet! Masoreetit lisäsivät vokaalit ja korkomerkit, jotka näkyvät konsonanttitekstin ylä- ja alapuolella

Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset

Papyrus Rylands Greek 457 (P⁵²). Molemmat puolet Johanneksen evankeliumin katkelmasta, jonka arvellaan olevan peräisin 100-luvun alkupuoliskolta, mihin mennessä alkuperäisen tekstin kirjoittamisesta oli kulunut vain muutama vuosikymmen

Codex Sinaiticus: 300-luvulta peräisin oleva pergamenttikoodeksi, joka sisältää Kreikkalaiset kirjoitukset kokonaan ja osan Heprealaisten kirjoitusten kreikkalaisesta Septuaginta-käännöksestä

Siinainvuoren juurella sijaitseva Pyhän Katariinan luostari, josta Codex Sinaiticus löydettiin. Nykyään tätä käsikirjoitusta säilytetään British Libraryssa

Tuhansien vanhojen käsikirjoitusten vertaileva tutkimus todistaa, että Raamattu on säilynyt meidän päiviimme asti luotettavassa muodossa. Sir Frederic Kenyon sanoikin: ”Lopputulos kaikista näistä löydöistä ja kaikesta tästä tutkimuksesta on, että ne vahvistavat Raamatun oikeaperäisyyden sekä todistavat oikeaksi luottamuksemme siihen, että meillä on käytössämme olennaisilta osiltaan muuttumaton, todellinen Jumalan sana.” (The Story of the Bible, 1937, s. 144.)

Raamatun ymmärtämisen opas