Yksi ”moitteettomaksi” käännetty heprealainen sana on tam. Sitä käytetään Jobin esimerkillisestä moraalista ja sulamilaisnaisen virheettömästä kauneudesta (Job 1:1, 8; Lal 5:2; 6:9). Jaakobin sanottiin olevan moitteeton sillä perusteella, että hän vietti hiljaista, rauhallista elämää teltoissa, kun taas hänen veljensä eli metsästäjän villiä, jännittävää elämää (1Mo 25:27). Toinen heprealainen sana, joka joskus käännetään ”moitteettomaksi”, on ta·mimʹ, joka tarkoittaa ’virheetöntä, täydellistä’ (San 2:21; 11:5, 20). Heprealaiset sanat tam ja ta·mimʹ tulevat verbijuuresta ta·mamʹ, joka merkitsee ’olla nuhteeton, saada valmiiksi, olla lopussa, hävitä, päättyä, tulla loppuun’ (Ps 19:13; 1Ku 6:22; Jes 18:5; Jer 24:10; vrt. 1Sa 16:11:een, jossa ilmaus ”Tässäkö ovat kaikki pojat?” tarkoittaa kirjaimellisesti: ’Ovatko pojat tulleet loppuun?’). Kreikkalaisessa Septuagintassa heprealainen sana tam käännetään joskus vastineella aʹmem·ptos (Job 1:1, 8; 2:3; 9:20). Joitakin tämän sanan muotoja käytetään myös Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa, ja niiden voidaan sanoa merkitsevän ’moitteetonta’ (Lu 1:6; Fil 3:6; Hpr 8:7). (Ks. TÄYDELLISYYS; VIKA.)

Kun sanaa ”moitteeton” käytetään ihmisistä, sitä ei tule pitää ehdottomana, vaan aina suhteellisena. Kärsivä Job teki vääriä päätelmiä Jehovasta ja siitä, miten Kaikkivaltias suhtautui moitteettomiin (Job 9:20–22). Sakarja, Johannes Kastajan isä, osoitti uskon puutetta enkeli Gabrielin välityksellä annettua Jehovan julistusta kohtaan (Lu 1:18–20). Silti Jobin ja Sakarjan sanottiin olevan moitteettomia, sillä he täyttivät sen, mitä Jehova odotti ihmisiltä, jotka olivat uskollisuudestaan huolimatta epätäydellisyyden turmelemia (Job 1:1; Lu 1:6).

Paavali oli oman aikansa juutalaisten mielestä moitteeton, ennen kuin hänestä tuli Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi. Hän teki sen, mitä Laissa käskettiin, täytti hänelle asetetut velvoitteet ja pidättäytyi siitä, mikä oli kiellettyä. (Fil 3:6.) Paavali ei kuitenkaan ollut tuohon aikaan moitteeton Jehovan edessä. Hän syyllistyi vakavaan syntiin Kristuksen veljien vainoojana, ja lisäksi hän oli rienaaja ja röyhkeä mies (1Ti 1:13, 15).

Korkein mielistyy niihin, joiden käytös heijastaa heidän hengellistä terveyttään, heidän puhtauttaan ja heidän moitteettomuuttaan (San 11:20). Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että kristityt elävät moitteettomasti, tavalla jota ei voi aiheellisesti arvostella (Fil 2:15; 1Te 5:23).