Esimerkiksi kivestä tehtyjä rakennelmia, jotka toimivat esteinä tai raja-aitoina. Niin kauan kuin ihmiset ovat rakentaneet taloja ja kaupunkeja, he ovat rakentaneet erilaisia seiniä ja muureja monenlaisista materiaaleista ja monenlaisiin tarkoituksiin. Näiden rakennelmien koko ja lujuus riippuu paljolti siitä, miten ja mistä materiaaleista ne on rakennettu.

Daavidin palatsin muurit oli tehty hakatusta kivestä (2Sa 5:11). Nähtävästi myös Salomon temppelin ulkoseinät olivat louhoskiveä, ja jotkin sisäseinät oli päällystetty setrilaudoilla (1Ku 6:2, 7, 15). Nämä sisäseinien puupaneelit oli puolestaan koristeltu taidokkain leikkauksin ja silattu kullalla (1Ku 6:29; 1Ai 29:4; 2Ai 3:4, 7). Belsassarin palatsin sisäseinät oli rapattu (Da 5:5). Tavallisten ihmisten kotien seinät olivat yleensä rakenteeltaan yksinkertaisia; ne oli tehty auringossa kuivatuista tiilistä, luonnonkivistä tai puisista runkorakenteista, jotka päällystettiin esimerkiksi savella. Joskus seinät kalkittiin valkoisiksi (Ap 23:3).

Kaupunginmuurit. Pelko sai ihmiset muinoin pystyttämään isojen kaupunkien ympärille suojamuurit torjumaan vihollisten hyökkäyksiä (1Ku 4:13; Jes 25:12). Myös niiden lähialueella olevien pienten ”tytärkaupunkien” (4Mo 21:25) asukkaat pakenivat vihollisten hyökkäyksiä muurien ympäröimään kaupunkiin. Mooseksen laissa tehtiin juridinen ero muurein ympäröityjen ja muurittomien kaupunkien välillä, kun oli kyse talonomistajien oikeuksista (3Mo 25:29–31). Sen lisäksi, että muurit erottivat kaupungin asukkaat vihollisesta, puolustajat saattoivat muurien harjalta suojella muureja, niin ettei niiden alitse voitu kaivaa tunnelia eikä niitä voitu rikkoa muurinmurtajilla (2Sa 11:20–24; 20:15; Ps 55:10; Lal 5:7; Jes 62:6; Hes 4:1, 2; 26:9). Joskus hyökkäysjoukot pystyttivät piiritysmuureja kilviksi, joiden suojassa ne saattoivat hyökätä kaupungin muureja vastaan (2Ku 25:1; Jer 52:4; Hes 4:2, 3; 21:22). (Ks. LINNOITUKSET.)

Muita muureja. Viinitarhojen ja peltojen sekä karja-aitausten ja lammastarhojen ympärille rakennettiin usein kivimuureja (4Mo 22: 23–25; San 24:30, 31; Jes 5:5; Mi 2:12; Hab 3:17). Muurien avulla myös pengerrettiin kukkuloiden rinteitä (Job 24:11). Nämä muurit olivat melko vankkatekoisia, ja ne rakennettiin pellolta löytyneistä luonnonkivistä ja muurattiin joskus yhteen savella tai laastilla.

Kuvaannollisia muureja ja seiniä. Muurit ja seinät kuvaavat Raamatussa toisinaan suojaa tai turvaa (1Sa 25:16; San 18:11; 25:28) tai jotain, mikä erottaa (1Mo 49:22; Hes 13:10). Paavali käytti tätä jälkimmäistä merkitystä kirjoittaessaan efesolaisille: ”Sillä hän [Kristus] on meidän rauhamme, hän joka teki ne kaksi osapuolta yhdeksi ja hävitti väliseinän, joka aitasi ne erilleen.” (Ef 2:14.) Paavali tiesi hyvin, että Jerusalemin temppelin pihan poikki kulki aita eli väliseinä, jossa varoitettiin ei-juutalaisia kuolemanrangaistuksen uhalla menemästä tuon aidan toiselle puolelle. Vaikka Paavali mahdollisesti viittasi tuohon aitaan kuvaannollisesti kirjoittaessaan efesolaisille noin vuonna 60 tai 61, hän ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että tuo kirjaimellinen väliseinä olisi poistettu, sillä se oli yhä paikallaan. Apostolilla oli sen sijaan mielessään lakiliitto, joka oli satojen vuosien ajan toiminut jakavana väliseinänä juutalaisten ja pakanoiden välillä. Tuo kuvaannollinen ”väliseinä” oli poistettu Kristuksen kuoleman perusteella lähes 30 vuotta aikaisemmin.

Jeremialle kerrottiin, että hän olisi kuin vahvistetut kuparimuurit niitä vastaan, jotka vastustivat häntä (Jer 1:18, 19; 15:20). Eräässä toisessa kuvauksessa Jumalan kansa nauttii Jumalan näkymättömän avun ansiosta rauhasta ja turvallisuudesta, vaikka se asuu ikään kuin kaupungissa, jossa ei ole kirjaimellisia muureja, ja vaikuttaa sen vuoksi puolustuskyvyttömältä (Hes 38:11). Tai toisaalta vahva kaupunki olisi sellainen, jossa Jehova olisi kuin ”tulimuuri” (Sak 2:4, 5) tai jossa Jehova olisi pystyttänyt muureiksi pelastuksen, ei pelkästään kivi- ja tiilimuureja (Jes 26:1). ”Pyhässä kaupungissa, Uudessa Jerusalemissa”, joka tulee alas taivaasta, sanotaan olevan ”suuri ja korkea muuri”, joka on jaspista ja 144 kyynärää (64 m) korkea, ja lisäksi siinä kuvaillaan olevan 12 kallisarvoista peruskiveä, joihin on kaiverrettu 12 apostolin nimet (Il 21:2, 12, 14, 17–19).