Aine, jonka vaikutus voi melko pienenäkin annoksena olla vahingollinen tai jopa tappava. Esim. jotkin käärmeet ja muut eläimet voivat erittää myrkkyä (4Mo 21:4–9; 5Mo 8:15; Ap 28:3–6). Yksi hepreankielinen matelijoiden myrkkyä tarkoittava sana on ḥe·mahʹ (5Mo 32:24), jota käytetään myös merkitsemään ”vihastusta”, ”vimmaa” jne. (5Mo 29:28; Hes 19:12). Se tulee juuresta, jonka merkitys on ’olla kuuma’, ja se voi viitata myrkkykäärmeen pureman aiheuttamaan tulehdukseen tai kuumoitukseen. Erästä toista heprealaista sanaa (roʼš tai rōš) käytetään kobrien ”myrkystä” ja ”myrkkykasvista”, ja se esiintyy myös sanassa ”myrkkyvesi” (5Mo 32:32, 33; Job 20:16; Va 3:19; Jer 8:14; 9:15; 23:15; ks. KOBRA; MYRKKYKASVI; SARVIKYY).

Vaikka jotkin eläinten tuottamat myrkyt näyttävät olevan vain suojautumista ja tappamista varten, H. Munro Fox sanoo kiinnostavasti: ”Toisinaan myrkyillä on huomattava osuus niitä tuottavien eläinten aineenvaihdunnassa. Tämä on useinkin myrkkyjen tärkein tehtävä; vain toissijaisesti ne ovat aseita tai suoja-aineita. Näin on esimerkiksi käärmeiden myrkkysylkäisyn laita; myrkyllinen aine on apuna ruuansulatuksessa.” (Eläinten ihmeellinen maailma, Valitut Palat, Helsinki 1969, s. 260.)

Kuvaannollista käyttöä. Jumalattomien valheellisia, panettelevia sanoja, jotka ovat erittäin vahingollisia niiden uhriksi joutuvan maineelle, verrataan käärmeen tappavaan myrkkyyn (Ps 58:3, 4). Panettelijoista sanotaan: ”Sarvikyyn myrkkyä on heidän huultensa alla” (tai ”heidän huultensa takana”); kyykäärmeen myrkkyrauhanenhan sijaitsee sen yläleuassa huulen ja myrkkyhampaiden takana (Ps 140:3; Ro 3:13). Kun ihmisen kieltä käytetään väärin panettelevaan, parjaavaan ja väärään opetukseen tai muuhun yhtä vahingolliseen puheeseen, se on ”täynnä kuoleman tuottavaa myrkkyä” (Ja 3:8).