Ilmeisesti ihminen, joka pystyi Jumalan avulla ymmärtämään hänen tahtonsa; ihminen jonka silmiltä oli ikään kuin otettu verho pois, jotta hän näkisi tai ymmärtäisi asioita, jotka eivät olleet selviä ihmisille yleensä. Heprealainen ”näkijäksi” käännetty sana ro·ʼehʹ tulee sanajuuresta, jonka merkitys on ’nähdä’ kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti. Näkijä oli ihminen, jonka puoleen muut kääntyivät halutessaan viisaita neuvoja kohtaamiinsa ongelmiin (1Sa 9:5–10). Raamatussa mainitaan näkijöiksi Samuel (1Sa 9:9, 11, 18, 19; 1Ai 9:22; 29:29), Sadok (2Sa 15:27) ja Hanani (2Ai 16:7, 10).

Nimitykset ”näkijä”, ”profeetta” ja ”näkyjennäkijä” liittyvät Raamatussa läheisesti toisiinsa. Näiden sanojen välinen ero voi olla sellainen, että ”näkijä” liittyy ehkä tarkkanäköisyyteen, ”näkyjennäkijä” tapaan, jolla Jumalan tahto ilmoitettiin, ja ”profeetta” pikemminkin Jumalan tahdon esittämiseen tai julistamiseen. Samuelia, Natania ja Gadia sanotaan kaikkia profeetoiksi (1Sa 3:20; 2Sa 7:2; 24:11), mutta 1. Aikakirjan 29:29:stä käy ilmi, että kolmella edellä mainitulla nimityksellä on eroa, kun siinä sanotaan ”näkijä Samuelin sanoissa ja profeetta Natanin sanoissa ja näkyjennäkijä Gadin sanoissa”.

Ensimmäisen Samuelin kirjan 9:9:ssä sanotaan: ”Nykyistä profeettaa kutsuttiin ennen vanhaan näkijäksi.” Tämä on ehkä johtunut siitä, että tuomarien ajan loppupuolella ja Israelin kuninkaiden hallituskausilla (jotka alkoivat Samuelin päivinä) profeetan asemasta tuli huomattavampi, koska hän julisti julkisesti Jumalan tahtoa. Samuel mainitaan yleensä ensimmäisenä  ”profeetoiksi” kutsuttujen miesten luettelossa (Ap 3:24; 13:20). (Ks. PROFEETTA.)