(’käärme’).

1. Ammonilaisten kuningas siihen aikaan, kun Saul alkoi hallita. Nahas toi armeijansa Gileadin Jabesia vastaan. Kertomus kuuluu: ”Niin kaikki Jabesin miehet sanoivat Nahasille: ’Tee kanssamme liitto, jotta palvelisimme sinua.’ Silloin ammonilainen Nahas sanoi heille: ’Sillä ehdolla teen sen kanssanne, että puhkaisen teiltä jokaiselta oikean silmän, ja minä olen paneva sen häväistykseksi koko Israelille.’ Jabesin vanhimmat vuorostaan sanoivat hänelle: ’Anna meille aikaa seitsemän päivää, niin me lähetämme sanansaattajia kaikkialle Israelin alueelle, ja jos meillä ei ole ketään pelastajaa, niin meidän täytyy tulla sinun luoksesi.’” Israel asettui Saulin tueksi, meni Jabesiin ja kukisti Nahasin. Vain joitakuita Nahasin armeijasta säilyi hengissä. (1Sa 11:1–11; 12:11, 12.)

Eräässä Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluvassa käärössä, josta käytetään tunnusta 4QSam^a ja jonka uskotaan olevan peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta eaa., on seuraavanlainen lisäys juuri ennen 1. Samuelin kirjan 11:1:tä: ”[Na]has, Ammonin lasten kuningas, sorti ankarasti Gadin lapsia ja Ruubenin lapsia, ja hän kaivoi heiltä k[aikilta] heidän oikean silmänsä pois ja lietsoi kau[hua ja pelkoa] Israelissa. Israelin lasten keskuudessa [Jordanin] tuol[la puolen] ei ollut ainoatakaan, [jon]ka oikeaa silmää Ammonin lasten [kuningas] Naha[s] e[i olisi ottanut po]is; paitsi ne seitsemäntuhatta miestä, [jotka pakenivat A]mmonin lapsia ja saapuivat [J]abes-Gileadiin. Noin kuukauden kuluttua – –.” (Bible Review, 1985, 1. vsk., nro 3, s. 28.) Josefus esittää pohjimmiltaan samanlaisen selostuksen (Jewish Antiquities, VI, 68–70 [v, 1]).

Josefuksen mukaan (Jewish Antiquities, VI, 79 [v, 3]) Saulin joukot surmasivat tämän Nahasin taistelussa. Jos Josefuksen tieto pitää paikkansa, silloin sen Nahasin, joka osoitti huomaavaisuutta Daavidille muutamaa vuotta myöhemmin, on täytynyt olla Saulin kukistaman Nahasin poika ja seuraaja. Nimi Nahas on siinä tapauksessa voinut olla arvonimi, joka annettiin useille henkilöille, kuten arvonimet ”Abimelek”, ”farao” ja ”Jabin”. Kun tämä toiseksi mainittu Nahas kuoli, Daavid toimitti lähettiläitä hänen poikansa Hanunin luo, joka ymmärsi väärin Daavidin kunnialliset aikeet ja nöyryytti pahoin hänen edustajiaan. Tämä vuorostaan käynnisti tapahtumasarjan, jonka päätteeksi ammonilaiset kärsivät tappion Daavidin käsissä. (2Sa 10:1–5; 11:1; 12:26–31; 1Ai 19:1–5; 20:1–3.)

2. Daavidin sisaren tai sisarpuolen Abigailin isä ja mahdollisesti myös Serujan isä. Hän oli Amasan ja ehkä myös Abisain, Asaelin ja Joabin isoisä. (2Sa 17:25; 1Ai 2:16, 17.) Abigailia kutsutaan ”Nahasin tyttäreksi”, mutta hänen ja hänen sisarensa ei suoraan sanota olleen Daavidin isän Iisain tyttäriä, vaikka heistä puhutaan Iisain poikien, siis myös Daavidin, ”sisarina”. Tämän vuoksi seuraavat sukulaisuussuhteet ovat mahdollisia: 1) Nahas oli nainen, Iisain vaimo ja kaikkien tässä mainittujen äiti (Nahas oli siis sekä miehen- että naisennimi), mutta tämä ei ole kovin todennäköistä, koska naiset mainittiin sukuluettelossa tavallisesti vain jostakin erityisestä syystä, jota ei tässä yhteydessä näyttäisi olevan. 2) Nahas oli Iisain toinen nimi, kuten varhainen juutalainen perimätieto antaa ymmärtää. Kreikkalainen Septuaginta (Lagarden laitos) käyttää 2. Samuelin kirjan 17:25:ssä Nahasin sijasta nimeä ”Iisai”. 3) Nahas oli Iisain vaimon entinen aviomies (tämä vaihtoehto vaikuttaa todennäköisimmältä), jolle hän synnytti kaksi tytärtä, Abigailin ja Serujan, ennen kuin hän meni naimisiin Iisain kanssa ja synnytti hänelle useita poikia. (Ks. ABIGAIL nro 2.)

3. Ammonilaisen Rabban kaupungin asukas. Hänen poikansa Sobi osoitti huomaavaisuutta Daavidille lähettämällä hänelle joitakin tarvikkeita hänen paettuaan Mahanaimiin Absalomin kapinan takia. (2Sa 17:27–29.) Nahas oli mahdollisesti israelilainen, joka oli asettunut asumaan Rabbaan Israelin lyötyä siellä olleet ammonilaiset (2Sa 12:26–31).