1. Moabilaiskaupunki, joka joutui amorilaisten kuninkaan Sihonin alaisuuteen jolloinkin ennen kuin israelilaiset menivät Luvattuun maahan (vrt. 4Mo 21:26; 32:3; Jes 15:2). Israelin kukistettua Sihonin ruubenilaiset rakensivat Nebon uudelleen (4Mo 32:37, 38). Ilmeisesti ruubenilaiset kuitenkin menettivät tuon kaupungin 800-luvun alkupuolella eaa. (1Ai 5:1, 8), sillä kuningas Mesa kerskui Mesan kivessä ottaneensa sen Israelilta jumalansa Kemosin johdolla. Myöhemmin sekä Jesaja (700-luvulla eaa.) että Jeremia (600-luvulla eaa.) mainitsivat Nebon Moabia vastaan suunnatuissa profetioissaan (Jes 15:2; Jer 48:1, 22).

Nebo samastetaan yleensä Khirbet Mekhayyetiin (Qaryat el-Mukhaiyat), joka sijaitsee n. 8 km Hesbonista lounaaseen. Tällä paikalla on ikivanhan linnoituksen raunioita. Lisäksi on löydetty runsaasti saviruukun palasia, joiden arvellaan olevan peräisin ajalta, joka ulottuu 12. vuosisadalta aina 6. vuosisadan alkupuolelle eaa. asti.

2. Kaupunki, jota edustavia asukkaita palasi Babylonin pakkosiirtolaisuudesta (Esr 2:1, 29). Ilmeisesti tätä Neboa sanotaan ”toiseksi Neboksi”, jotta se erottuisi nro 1:stä (Ne 7:33). Sen mahdollisena sijaintipaikkana pidetään nykyistä Nubaa, joka on n. 11 km Hebronista luoteeseen. Esran kirjan 10:43, 44:ssä mainittu Nebo saattaa olla erään sellaisen miehen nimi, jonka jälkeläiset palasivat pakkosiirtolaisuudesta ja lähettivät pois vaimonsa.

3. Ilmeisesti yksi Abarimin vuorista. Juuri Nebonvuorelta tai Pisgan huipulta (joka on voinut olla osa Neboa, tai Nebo on voinut olla osa Pisgaa) Mooses katseli Luvattua maata ennen kuin hän kuoli siellä. (5Mo 32:48–52; 34:1–4.) Nebonvuori samastetaan yleensä Jebel en-Nebaan (Har Nevo). Tämä vuori kohoaa yli 800 m merenpinnan yläpuolelle, ja se sijaitsee n. 17 km  itään kohdasta, jossa Jordan laskee Kuolleeseenmereen. Pisgan arvellaan olevan Ras es-Siyagha, vuori joka sijaitsee aivan Jebel en-Neban vuoren luoteispuolella ja on hiukan sitä matalampi. Kirkkaana päivänä Ras es-Siyaghan huipulta näkyvät erinomaisesti Hermonin-, Taborin-, Ebalin- ja Garisiminvuoret, keskinen vuoriselänne, jossa sijaitsevat Betlehem ja Hebron, sekä Jordaninlaakso ja Kuollutmeri.

4. Jumaluus, jonka profeetta Jesaja ennusti tulevan nöyryytetyksi Babylonin tuhon yhteydessä (Jes 46:1, 2). Neboa palvottiin sekä Babyloniassa että Assyriassa. Hänet samastettiin Merkurius-planeettaan ja häntä pidettiin Mardukin ja Sarpanitun poikana sekä Tašmetumin puolisona. Nebo oli palvojilleen viisauden ja oppineisuuden jumala ”jumala, jonka hallussa on äly”, ”hän joka kuulee kaukaa”, ”hän joka opettaa” ja ”taulupiirtimen herra”. (G. Rawlinson, The Seven Great Monarchies of the Ancient Eastern World, 1885, I osa, s. 91; Ancient Near Eastern Texts, toim. J. Pritchard, 1974, s. 450.)

Babylonian kuningas Nabunaid kuvaa tämän jumalan huomattavuutta, kun hän sanoo Nebon olevan ”koko ylisen ja alisen maailman hallitsija, joka jatkaa elämäni pituutta” ja myös se, ”joka pidentää hallituskauttani”. Nabunaid antoi Nebolle kunnian siitä, että tämä oli antanut hänen käsiinsä ”oikean valtikan, laillisen sauvan, joka (yksin) takaa maan laajentumisen”. (Ancient Near Eastern Texts s. 310.) Yksi osoitus Nebon merkityksestä babylonialaisessa uskonnossa on myös se, että nimi esiintyy jossain muodossa Babylonian kuninkaiden Nebukadnessarin, Nabopolassarin ja Nabunaidin nimissä ja lisäksi nimessä Nebusaradan (2Ku 25:8) ja ehkä Abednego (Da 1:7).

Nebo yhdistetään merkittävällä tavalla muinaiseen Borsippan kaupunkiin (nyk. Birs tai Birs Nimrud), joka sijaitsi lähellä Babylonia. Keväisin, aina uudenvuodenpäivänä, Nebon kuva vietiin pyhässä kulkueessa Borsippasta Babyloniin. Kun tuo Nebon kuva myöhemmin palautettiin pyhäkköönsä Borsippaan, Mardukin (josta käytetään myös hänen arvonimensä mukaista nimeä Bel ’Herra’) kuvaa kannettiin kappaleen matkaa sen ohella. Oli siksi erittäin osuvaa, että Jesajan profetiassa sanottiin nimenomaan Belin ja Nebon tulevan häväistyksi Babylonin tuhoutuessa (Jes 46:1, 2).