(’kansan voittaja’).

Fariseus ja opettaja Israelissa, juutalainen hallitusmies (ts. sanhedrinin jäsen), joka mainitaan vain Johanneksen evankeliumissa. Jeesuksen Jerusalemissa vuoden 30 pesahin aikaan suorittamat tunnusmerkit olivat tehneet vaikutuksen Nikodemokseen. Siksi hän meni eräänä yönä Jeesuksen luo ja tunnusti, että Jeesuksen oli täytynyt tulla Jumalan luota. (Luultavasti juutalaisten pelosta hän halusi tehdä tämän ensimmäisen käynnin pimeyden turvin.) Juuri Nikodemokselle Jeesus kertoi, että nähdäkseen Jumalan valtakunnan ihmisen piti ”syntyä uudelleen”, että kukaan ihminen ei ollut noussut taivaaseen, että Pojan lähettäminen maan päälle oli osoitus Jumalan rakkaudesta ja että oli tärkeää uskoa. (Joh 2:23; 3:1–21.)

Noin kaksi ja puoli vuotta myöhemmin, lehtimajanjuhlan aikaan, fariseukset lähettivät virkailijoita ottamaan Jeesuksen kiinni. Kun virkailijat palasivat tyhjin käsin, fariseukset väheksyivät heitä, koska he puhuivat Jeesuksesta myönteisesti, jolloin Nikodemos puuttui puheeseen sanomalla: ”Eihän lakimme tuomitse ihmistä, ellei häntä ole ensin kuulusteltu ja saatu tietää, mitä hän tekee?” Tämän johdosta toiset pilkkasivat häntä. (Joh 7:45–52.) Jeesuksen kuoleman jälkeen Nikodemos tuli arimatialaisen Joosefin, pelokkaan opetuslapsen, kanssa tuomaan raskaan käärön (n. 33 kg) mirhaa ja aaloeta, kallisarvoisen uhrilahjan, valmistellakseen Jeesuksen ruumiin hautaamista varten (Joh 19:38–40). Joidenkin perimätietojen mukaan Nikodemoksesta tuli myöhemmin opetuslapsi, hänet ajettiin pois sanhedrinista ja Jerusalemista, hän kuoli marttyyrikuoleman jne., mutta Raamatussa ei ole mitään todisteita näiden tietojen tueksi tai niitä vastaan.