Assyrian kaupunki, jonka perusti Nimrod, ”mahtava metsästäjä Jehovaa vastustamassa”. Se muodosti yhdessä Rehobot-Irin, Kalahin ja Resenin kanssa ”suuren kaupungin”. (1Mo 10:9, 11, 12; Mi 5:6.) Paljon myöhemmin siitä tuli Assyrian valtakunnan pääkaupunki. Silloin Ninive oli ”verenvuodatuksen kaupunki” (Na 3:1), sillä assyrialaiset kävivät monia valloitussotia ja surmasivat vangeiksi ottamiaan sotilaita erittäin raa’asti. Epäilemättä nuo sotaretket lisäsivät suuresti kaupungin varallisuutta (Na 2:9). Niniven pääjumala näyttää olleen Ištar, rakkauden ja sodan jumalatar.

Arkeologisia tutkimuksia. Muinoin mahtavan Niniven kaupungin paikalla on nykyään kaksi rauniokumpua, Kujundžik ja Nebi Junus (’profeetta Joona’), jotka sijaitsevat Tigriin itärannalla vastapäätä Mosulia Pohjois-Irakissa. Nebi Junuksella on nykyaikainen kylä, jossa on hautausmaa ja moskeija. Sen vuoksi tätä kumpua, joka peittää Assarhaddonin palatsin, on tutkittu vain vähän. Kujundžikissa tehdyissä kaivauksissa on kuitenkin löydetty paljon sellaista, mikä todistaa Niniven menneestä loistosta. Noihin löytöihin kuuluu tuhansia nuolenpäätauluja Assurbanipalin kirjastosta sekä Sanheribin ja Assurbanipalin palatsin raunioita. Nämä palatsit olivat vaikuttavia rakennuksia. Sir Austen Layard kirjoitti omien löytöjensä perusteella:

”Tuon assyrialaisen palatsin on täytynyt olla sisältä vaikuttavan upea. Olen johdattanut lukijan läpi sen raunioiden, ja hän voi päätellä, minkä vaikutuksen sen salit oli suunniteltu tekemään vieraaseen, joka muinoin astui ensimmäistä kertaa Assyrian kuninkaiden asuntoon. Hänet opastettiin sisään valtavien, valkoisesta alabasterista tehtyjen leijonien tai sonnien vartioimasta pääovesta. Ensimmäisessä salissa häntä ympäröivät valtakunnan historiasta kertovat veistokset. Seinillä oli alabasteriin veistettyjä ja komeasti väritettyjä kuvauksia taisteluista, piirityksistä, voittokulkueista, metsästysurotöistä ja uskonnollisista seremonioista. Kunkin kuvan alle oli kaiverrettu kirkkaalla kuparilla täytetyin kirjaimin selostuksia siitä, mitä kohtaukset kuvasivat. Veistosten yläpuolelle oli maalattu muita tapahtumia: kuningas eunukkiensa ja sotureittensa seurassa, ottamassa vastaan vankeja, solmimassa liittoja muiden hallitsijoiden kanssa tai täyttämässä jotain pyhää velvollisuutta. Näitä kuvia ympäröivät värikkäät kehykset, jotka oli tehty taidokkaasti ja tyylikkäästi. Koristeiden joukossa herättivät huomiota vertauskuvallinen puu, siivekkäät sonnit ja jättiläismäiset eläimet. Salin pohjoispäädyssä oli valtava kuninkaan patsas palvomassa ylintä jumaluutta tai ottamassa eunukiltaan vastaan pyhää maljaa. Hänen seurassaan oli hänen aseitaan kantavia sotureita sekä pappeja tai ylijumalia. Hänen ja hänen seuralaistensa vaatteet oli koristeltu erilaisten kuvioiden, eläinten ja kukkien muodostamilla rykelmillä, jotka oli kaikki maalattu loistavin värein.

Vieras astui alabasterilaatoille, joista kussakin oli suuren kuninkaan arvonimistä, syntyperästä ja saavutuksista kertovaa kirjoitusta. Useat jättiläismäisten siivekkäiden leijonien tai sonnien tai suojelusjumalia esittävien patsaiden muodostamat oviaukot johtivat muihin huoneistoihin, joista taas pääsi vielä kaukaisempiin saleihin. Kaikissa niissä oli uusia veistoksia. Joidenkin seinillä oli valtavan suurista hahmoista koostuvia kulkueita: aseistautuneita miehiä ja eunukkeja, jotka seurasivat kuningasta, saalista kantavia sotureita, jotka johdattivat vankeja tai kantoivat lahjoja ja uhreja jumalille. Toisten salien seinille oli kuvattu siivekkäitä pappeja tai ylijumalia seisomassa pyhien puiden edessä.

Hänen yläpuolellaan olevat katot oli jaettu nelikulmioiksi, joihin oli maalattu kukkia tai eläinten kuvia. Jotkin oli koristeltu norsunluu-upotuksin, ja jokaista nelikulmiota ympäröivät tyylikkäät kehykset ja koristelistat. Kattoparrut ja huoneiden seinät oli saatettu kullata tai jopa päällystää kulta- ja hopealevyillä, ja puutöihin oli käytetty harvinaisimpia puulajeja, joista setri oli huomattavin. Huoneiden katoissa oli neliskulmaisia aukkoja, joista pääsi sisään päivänvaloa.” (Nineveh and Its Remains, 1856, II osa, s. 207–209.)

Joonan päivinä. Jehovan profeetta Joona julisti 800-luvulla eaa., että Niniveä uhkasi tuho  sen asukkaiden jumalattomuuden vuoksi. Mutta koska nuo ihmiset, kuningas mukaan luettuna, katuivat, Jehova säästi tuon kaupungin. (Jn 1:1, 2; 3:2, 5–10.) Ninive oli tuohon aikaan suuri, ”kolmen päivän kävelymatkan mittainen” kaupunki (Jn 3:3). Siellä oli yli 120000 asukasta (Jn 4:11). Tämä Raamatun kuvaus ei ole ristiriidassa arkeologisten todisteiden kanssa. Ranskan kansallismuseon pääintendentti André Parrot sanoi:

”Nykyäänkin se osa Lontoota, joka sijaitsee tuon kaupungin muinaisten rajojen sisäpuolella, on varsin toisenlainen kuin se, mitä sanotaan ’suur-Lontooksi’ – tähän nimitykseenhän sisältyvät esikaupunkialueet ja se tarkoittaa paljon laajempaa aluetta – joten ehkä ihmiset, jotka asuivat kaukana Assyriasta ymmärsivät sanan ’Ninive’ tarkoittavan sitä, mitä nykyään sanotaan ’assyrialaiseksi kolmioksi’ – –, joka ulottuu Khorsabadista pohjoisessa Nimrudiin etelässä ja jonka lähes katkeamaton asutusalueiden ketju on n. 40 km pitkä. – –

Felix Jones arvioi, että Niniven asukasluku on voinut olla 174000 henkeä, ja kun M. E. L. Mallowan melko äskettäin teki kaivauksia Nimrudissa, hän löysi Assurnasirpalin steelen, johon on merkitty muistiin, että hän kutsui eräisiin pitoihin uskomattomat 69574 vierasta. Mallowan arvelee, että vierasmaalaiset mukaan luettuna Kalahin (Nimrudin) väkiluku on saattanut olla 65000 henkeä. Ninive on kuitenkin kaksi kertaa Nimrudin kokoinen, ja siksi voidaan katsoa, että Joonan 4:11:n luku on epäsuorasti vahvistettu.” (Nineveh and the Old Testament, 1955, s. 85, 86.) (Ks. JOONA nro 1; JOONAN KIRJA.)

Sen tuho täyttää profetian. Vaikka niniveläiset katuivatkin Joonan saarnaamisen vuoksi (Mt 12:41; Lu 11:30, 32), he lankesivat myöhemmin uudelleen jumalattomiin tapoihinsa. Joitakin vuosia sen jälkeen, kun Assyrian kuningas Sanherib oli murhattu Ninivessä jumalansa Nisrokin huoneessa (2Ku 19:36, 37; Jes 37:37, 38), Nahum (1:1; 2:8–3:19) ja Sefanja (2:13–15) ennustivat tuon jumalattoman kaupungin tuhon. Heidän profetiansa täyttyivät, kun Babylonin kuninkaan Nabopolassarin ja meedialaisen Kyaksareen yhdistyneet joukot piirittivät Niniven ja valtasivat sen. Ilmeisesti kaupunki poltettiin, sillä monissa assyrialaisissa reliefeissä on merkkejä tulen ja savun aiheuttamista vaurioista tai tahroista. Eräässä Niniven tuhosta kertovassa babylonialaisessa aikakirjassa sanotaan: ”He veivät kaupungista ja temppelistä valtavan saaliin (ja) [muuttivat] kaupungin rauniokasaksi.” (A. Grayson, Assyrian and Babylonian Chronicles, 1975, s. 94.) (Kuva, 1. osa, s. 958.) Ninive on pysynyt autiona meidän aikaamme asti, ja keväisin Kujundžikin kummulla tai sen lähistöllä laiduntavat lammaslaumat.

Niniven kukistumisajankohta. Vaikka Niniven kukistumisesta kertovasta nuolenpäätaulusta on hankautunut pois tuon tapahtuman ajankohta, Nabopolassarin 14. vuosi, se voidaan saada selville tekstiyhteydestä. Niniven tuho voidaan myös sovittaa Raamatun ajanlaskuun. Erään babylonialaisen aikakirjan mukaan egyptiläiset lyötiin Karkemisissa Nabopolassarin 21. hallitusvuonna. Raamatussa osoitetaan tämän tapahtuneen Jojakimin 4. hallitusvuonna eli 625 eaa. (Jer 46:2). Näin ollen Niniven valloitus (noin seitsemän vuotta aiemmin) Nabopolassarin 14. hallitusvuonna osuisi vuoteen 632 eaa. (Ks. ASSYRIA: Maailmanvallan kukistuminen.)