(egyptin kielestä, merk. ’Amonin [erään egyptiläisen jumalan] kaupunki’).

Huomattava egyptiläinen kaupunki ja aikoinaan Egyptin pääkaupunki, joka sijaitsi Ylä-Niilin molemmilla rannoilla, n. 530 km Kairosta etelään. Kreikkalaiset sanoivat sitä Thebaksi, ja tätä nimeä siitä käytetään yleisesti nykyäänkin.

Jotkut aiemmat tutkijat olivat sitä mieltä, että heprealainen nimi ”No” on kaupungin egyptiläisen nimen virheellinen käännös (Jer 46:25). Mutta professori T. O. Lambdinin mukaan ”egyptiläis-koptilaisen fonologian viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että tuo heprealainen kirjoitusasu voi hyvinkin olla oikea ja heijastaa aiempaa egyptiläistä ääntämystä – – Ongelmaa mutkistaa egyptologien epävarmuus siitä, mitä nimenomaisia konsonantteja käytettiin itse egyptiläisessä sanassa.” (The Interpreter’s Dictionary of the Bible, toim. G. A. Buttrick, 1962, 4. osa, s. 615, 616.)

Vanhoissa egyptiläisissä teksteissä kaupunkia sanotaan ”Amonin kaupungiksi”, sillä siitä tuli Amon-jumalan palvonnan pääasiallinen keskus. Amon nousi vähäisestä asemastaan kansakunnan pääjumalaksi, jonka kreikkalaiset rinnastivat Zeukseen (Juppiteriin). (Ks. AMON nro 4.) Faraot rakensivat sinne valtavia muistomerkkejä ja temppeleitä, joita oli laajalla alueella Niilin itärannalla (Karnakissa ja Luxorissa), ja länsirannalle he tekivät muita mahtavia temppeleitä ja valtavan hautausmaan. Karnakissa olevaa Amonin temppeliä pidetään kaikkien aikojen suurimpana pylväsrakennelmana, ja jotkin sen jyhkeistä pylväistä ovat läpimitaltaan n. 3,5 m.

Tulee Egyptin pääkaupungiksi. Erityisesti ns. ”Uuden valtakunnan” (18.–20. dynastia) aikaan Theba saavutti erittäin huomattavan aseman ja siitä tuli maan pääkaupunki. Suuri etäisyys merestä ja maakaistaleesta, joka yhdisti Egyptin Aasiaan, takasi sille hyvän suojan noilta suunnilta. Ylä-Egyptin kuninkaalliset käyttivät ehkä hyväkseen sitä, että Ala-Egyptin hallinto oli israelilaisten Egyptistä lähdön jälkeen hyvin heikkoa ja huonomaineista, ja kaappasivat vallan. Joka tapauksessa tuolta ajalta on todisteita huomattavista uudelleenjärjestelyistä.

Papiston keskuspaikka. Vielä silloinkin, kun hallintovalta siirtyi muualle, No-Amon (Theba) pysyi vauraana ja merkittävänä kaupunkina, Amonin vaikutusvaltaisen papiston keskuspaikkana, ja Amonin ylipappi puolestaan oli vallan ja varallisuuden suhteen faraosta seuraava. Mutta 600-luvulla eaa., Assyrian kuninkaan Assarhaddonin hallituskaudella, Assyrian hyökkäykset ulottuivat Egyptiin asti. Hänen poikansa ja seuraajansa Assurbanipal valloitti nuo alueet uudelleen aina Thebaan saakka, jonka hän ryösti perinpohjaisesti. Ilmeisesti profeetta Nahum viittasi tähän hävitykseen, kun hän varoitti Assyrian pääkaupunkia Niniveä yhtä suuresta tuhosta (Na 3:7–10). No-Amonin puolustusvarustukset, jotka ulottuivat yli Palestiinasta  johtavan tien ja pitkin Niilin vartta, pettivät, ja sen kauppaliikenteestä saamat rikkaudet ja uskonnollisten temppelien aarteet joutuivat ryöstelevien assyrialaisten saaliiksi.

Hajotetaan raunioiksi. Seitsemännen vuosisadan loppupuolella tai kuudennen vuosisadan alkupuolella eaa. No-Amon oli kuitenkin saanut huomattavan asemansa osittain takaisin. Jeremia ja Hesekiel ennustivat Jehova Jumalan tuomion Egyptin pääjumalalle, Non kaupungin Amonille, ja faraolle sekä kaikille egyptiläisten jumalille, ja tuon tuomion panisi täytäntöön Babylonian kuningas Nebukadnessar (Jer 46:25, 26; Hes 30:10, 14, 15). Myös Persian hallitsija Kambyses antoi No-Amonille kovan iskun 525 eaa., ja kaupunki rappeutui tasaisesti, kunnes roomalaiset raunioittivat sen täysin Gaius Cornelius Galluksen johdolla, koska se oli osallistunut kapinaan Rooman hallintoa vastaan (30–29 eaa.). Nykyään Non voimattomille jumalille omistettujen mahtavien temppelien raunioiden ympärillä on vain pieniä kyliä.