Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Olut

Olut

Juoma, jonka alkoholipitoisuus on melko alhainen ja jota valmistetaan vehnästä tai muusta viljasta hitaasti käyttämällä. Heprealainen sana soʹveʼ, joka on käännetty vastineella ”vehnäolut”, voidaan kääntää myös ”väkijuomaksi” (Jes 1:22, Rbi8, alav.; Ho 4:18, Rbi8, alav.; Na 1:10, Rbi8, alav.).

Nuolenpäätaulut osoittavat, että muinaisessa Mesopotamiassa olutta osattiin valmistaa viljasta jo kolmannella vuosituhannella eaa. Kun Abraham saapui ensimmäistä kertaa Egyptiin, hän luultavasti huomasi, että olutta juotiin siellä jo yleisesti. Myöhemmin kerrotaan Ramses III:n arvostaneen olutta niin suuresti, että hän uhrasi sitä jumalilleen n. 110000 l vuodessa. On löydetty monia filistealaisia oluttuoppeja, joissa on suodatinkappale. Eri kansoilla näyttää olleen useita erilaisia olutlaatuja – makeaa, tummaa, tuoksuvaa, kuohuvaa ja maustettua olutta – joista saattoi valita makunsa mukaisen ja joita tarjoiltiin joko kuumana tai kylmänä, vedellä laimennettuna tai paksuna ja siirappimaisena. (Ks. VIINI JA VÄKEVÄT ALKOHOLIJUOMAT.)