(hepr. ga·zamʹ).

Perhosen toukka-aste. Heprealaisen sanan ga·zamʹ katsotaan olevan johdos ’leikkaamista’ merkitsevästä juuresta. Sankkoina joukkoina perhostoukat heinäsirkkojen tavoin kirjaimellisesti leikkaavat kasvien lehdet pala palalta ja lehti lehdeltä, kunnes kasvi on kaluttu lähes paljaaksi (Jl 1:4; 2:25; Am 4:9). Vaikka perinteisesti ollaankin sitä mieltä, että heprealainen sana ga·zamʹ merkitsee ’kulkusirkkaa’, niin Septuagintan kääntäjät käyttivät sen vastineena ’perhostoukkaa’ tarkoittavaa kreikkalaista sanaa kamʹpē. Myös Koehler ja Baumgartner suosivat sanan ga·zamʹ kääntämistä vastineella ”perhostoukka” (Lexicon in Veteris Testamenti Libros, Leiden 1958, s. 178). Tätä vastinetta on käytetty Joelin 1:4:ssä ja 2:25:ssä Isaac Leeserin käännöksessä ja Uuden maailman käännöksessä. Kuningas Jaakon käännös puhuu ”kehrääjäperhosen toukasta”, An American Translation ”keritsijästä”, ja vuoden 1776 kirkkoraamattu sekä vuoden 1913 väliaikainen käännös käyttävät sanaa ”ruohomato”.

Perhostoukat ovat lähes yksinomaan kasvissyöjiä. Niiden ruokahalu on kyltymätön, ja jotkin perhostoukat syövät kaksi kertaa oman painonsa verran vihreitä lehtiä päivässä. Kun toukkia siis  on paljon, ne aiheuttavat melkoista vahinkoa kasvillisuudelle.