Korkealla ilmassa leijuva näkyvä hiukkaskeräymä, joka tavallisesti koostuu vedestä tai jäästä. ”Pilveksi” käännetty heprealainen sana on yleensä ʽa·nanʹ, ja useimmiten sitä käytetään ”pilvipatsaasta”, joka johdatti israelilaiset asumattoman erämaan halki (2Mo 13:21). Heprealainen sana šaʹḥaq tulee juuresta, joka tarkoittaa ’survoa hienoksi, jauhaa’, ja sen eri muotoja on käännetty vastineilla ”tomukerros”, ”pilvet” ja ”taivas” (Jes 40:15; Ps 36:5; Jer 51:9; Ps 89:37; Ps 18:42; Job 14:19). Kreikkalaiset ’pilveä’ merkitsevät sanat ovat neʹfos ja ne·feʹlē, kun taas gnoʹfos tarkoittaa ’tummaa pilveä’ (Hpr 12:1; Mt 17:5; Hpr 12:18).

Kesäkuun puolestavälistä syyskuun puoleenväliin Israelissa on yleensä pilvetöntä lukuun ottamatta tomupilviä, joita näkyy erityisesti kuivan kauden loppupuolella aavikolta puhaltavan kuuman itätuulen vuoksi. Varsinkin elokuussa tulee lännestä myös silloin tällöin harsopilviä, jotka eivät tuo sadetta. Ihmiset ovat kuitenkin iloisia niistäkin, sillä ne luovat vähän varjoa ja lieventävät siten hiukan hellettä (Jes 25:5; vrt. Job 7:2). Syys-lokakuussa Välimeren yläpuolella muodostuvia pilviä alkaa ilmaantua läntiselle taivaanrannalle useammin, vaikka sadekausi alkaakin usein varsinaisesti vasta lokakuun puolessavälissä. Kesän aikana maan joissakin osissa on kuitenkin aamuisin usvapilvi, joka häviää nopeasti auringon noustessa (Ho 6:4).

Sadekauden aikana myrsky saattaa puhjeta hyvin nopeasti ja alkaa pienen pienestä lännessä näkyvästä pilvestä (1Ku 18:44, 45). Läntisiltä seuduilta nouseva pilvi herättäisi maanviljelijässä toiveita (Lu 12:54). Sellainen joka empisi sadon korjaamista, koska hän pälyilisi epävarmoja pilviä, kuitenkin menettäisi satonsa. Tämän perusteella Jumalan palvelijoita neuvotaan vakavasti jatkamaan työtään kaikissa olosuhteissa. (Sr 11:4.)

Luojan, Jehova Jumalan, viisaus ja väkevyys käyvät ilmi siitä, että pilvet ovat hänen vallassaan. Hän vertaa niitä ”vesiruukkuihin”, joita kallistetaan ja jotka tyhjentävät sisältönsä maan päälle. Hän sanoo: ”Kuka voi viisaudessa tarkalleen laskea pilvet, tai kuka voi kaataa tyhjiksi taivaan vesiruukut.” (Job 38:37.) Haihtumista ja tiivistymistä hän kuvailee seuraavin sanoin: ”Hän vetää ylös vesipisarat; ne suodattuvat sateena hänen usvakseen, niin että pilvet valuvat, ne pisaroivat runsaasti ihmisten ylle. Kuka voikaan ymmärtää pilvikerrokset, hänen majansa jyrähdykset?” (Job 36:27–29.)

Kuvaannollista käyttöä. Jehova, jota kukaan ihminen ei voi nähdä ja jäädä silti eloon, kuvaa läsnäoloaan pilvellä. Kun Mooseksen lakia annettiin Israelille Siinainvuorella, tumma pilvi peitti vuoren; pilvestä lähti salamoita ja jylinää, trumpetin raiuntaa ja kova ääni (2Mo 19:16–19; 24:15; Hpr 12:18, 19). Jehova kertoi Moosekselle, että hän näyttäytyi tällä tavalla, jotta hän voisi puhua Mooseksen kanssa ja jotta kansa sen kuultuaan uskoisi Moosekseen Jumalan edustajana (2Mo 19:9).

Jehova lähetti enkelin pilvessä ”omana henkilökohtaisena sanansaattajanaan” johdattamaan Israelin pois Egyptistä ja halki erämaan (Jes 63: 9). Enkelin välityksellä Jehova ikään kuin katsoi pilvestä syöstäkseen egyptiläisten leirin sekasortoon (2Mo 13:21, 22; 14:19, 24, 25). Jehova käytti pilveä myös kastaakseen heidät kansakuntana Moosekseen siten, että vedet olivat heidän sivuillaan ja pilvi heidän yläpuolellaan ja takanaan. Niin he tulivat ”kastetuiksi Moosekseen pilven ja meren välityksellä”. (1Ko 10:2; ks. myös 4Mo 14:14.)

Kun tabernaakkeli pystytettiin erämaahan, pilvi viipyi sen yllä ja ”Jehovan kirkkaus täytti tabernaakkelin”, niin ettei Mooses voinut mennä sinne sisään (2Mo 40:34, 35; vrt. 1Ku 8:10–12; Il 15:8). Tämän jälkeen pilvi pysyi kaikkeinpyhimmän, liiton arkun sijoituspaikan, yllä, ja yöllä pilvi muuttui tulipatsaaksi. Epäilemättä tämä pilvi näkyi kaikkialle leiriin, ja se osoitti, missä oli leirin keskus. Kun se kohosi, Israel valmistautui purkamaan leirin. Kun se liikkui, he seurasivat sitä seuraavaan leiripaikkaan, vaikka leirin varsinaisen pystyttämispaikan valitsemisessa ehkä käytettiinkin apuna Hobabia, joka tunsi erinomaisesti maan, esimerkiksi sen juomapaikat ja muut piirteet, jotka niin valtavan leirin pystyttämisessä piti ottaa huomioon. (2Mo 40:34–38; 4Mo 10:29–32.)

Kaikkeinpyhimmän sisäpuolella, liiton arkun yläpuolella oli hyvin kirkas pilvi, joka oli ainoa valonlähde koko tuossa osastossa (3Mo 16:2). Raamatun ajan jälkeisessä hepreassa sitä sanottiin šekinaksi. Mentyään sovituspäivänä kaikkeinpyhimpään mukanaan eläinten verta ylimmäinen pappi seisoi kuvaannollisesti Jehovan läsnäolossa. Muulloin, kun hän ei mennyt kaikkeinpyhimpään vaan seisoi esiripun edessä esittämässä jotakin tärkeää asiaa Jehovalle saadakseen häneltä vastauksen, hänen katsottiin seisovan Jehovan edessä (4Mo 27:21).

Kerran Jehovan oma ääni kuultiin valoisasta pilvestä, kun hän ilmaisi hyväksyvänsä ainosyntyisen Poikansa. Tämä oli se kirkas pilvi, joka peitti varjoonsa Jeesuksen ja kolme hänen apostoliaan, Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, vuorella, jolla Jeesuksen muoto muuttui. (Mt 17:5.)

Raamatussa kerrotaan, että kun Jeesus nousi taivaaseen, ”pilvi vei hänet ylös heidän näkyvistään” (Ap 1:9). Opetuslapset eivät nähneet Jeesuksen leijailevan pois pilven päällä, sen sijaan pilvi peitti hänet heidän näkyvistään. Tämä auttaa meitä ymmärtämään sen, mitä Jeesus sanoi läsnäolostaan: ”He näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä voimalla ja suurella kirkkaudella”, sekä Ilmestyskirjan sanat: ”Hän tulee pilvien mukana, ja jokainen silmä tulee näkemään hänet.” (Lu 21:27; Mt 24:30; Il 1:7.) Aiemmissa tapauksissa pilvet kuvasivat näkymätöntä läsnäoloa, jonka merkityksen katsojat saattoivat kuitenkin ”nähdä” ymmärryksen ”silmin”. Tässä tapauksessa konkreettiset, näkyvät tapahtumat saisivat katsojan ”näkemään” eli tajuamaan Kristuksen näkymättömän läsnäolon. (Ks. myös Mt 24; Mr 13; Il 14:14.)

Kun Jeesus tuli maan päälle ja täytti kaikki Messiaan tuntomerkit, juutalaiset kieltäytyivät itsekkäästi tunnustamasta häntä, koska he vaativat hänen messiaanisuutensa todisteeksi sitä, että hän täyttäisi kirjaimellisesti Danielin 7:13, 14:n näyn, jossa Ihmisen Pojan kuvataan tulevan taivaiden pilvien mukana Ikiaikaisen, Jehova Jumalan, eteen saamaan valtakuntansa. He sekoittivat hänen läsnäolonsa Valtakunnan vallassa hänen ensimmäiseen tulemiseensa. Hän sanoi, ettei heille annettaisi sellaista tunnusmerkkiä (Lu 11:29).

Suosio. Niille, jotka miellyttävät Jumalaa, ”pilvillä” on myönteinen merkitys. Sananlaskujen 16:15:ssä sanotaan, että kuninkaan hyvä tahto on ”kuin kevätsateen pilvi”. Sitä, että pilvi peittää tai kätkee jotakin näkyvistä, käytetään kuvaamaan Jehovan toimintaa kansansa syntien suhteen: hän pyyhkii pois heidän rikkomuksensa ”niin kuin pilvellä” (Jes 44:22). Sitä vastoin hän estää kapinallisten pääsyn luokseen ikään kuin pilvimassalla, niin ettei heidän rukouksensa pääse läpi (Va 3:44).

Lyhytaikaisuus, epäluotettavuus. Efraimin ja Juudan häilyväistä ja lyhytaikaista rakkaudellista huomaavaisuutta Jumalaa kohtaan kuvataan aamun usvapilvillä, jotka häviävät nopeasti; niillä kuvataan myös sitä, että Efraim olisi lyhytikäinen, koska se kääntyi väärään palvontaan (Ho 6:4; 13:3).

Mies, joka kehuskelee antavansa, mutta ei koskaan anna, tuottaa yhtä suuren pettymyksen kuin pilvi, josta ei saada sadetta (San 25:14). Niiden, jotka väittävät olevansa kristittyjä mutta harjoittavat moraalittomuutta, toimivat turmeltuneesti ja saastuttavat seurakuntaa ja jotka tällä tavoin noudattavat ahneesti lihallisia halujaan, sanotaan olevan kuin vedettömiä pilviä, joita tuulet kuljettavat (Ju 12). (Ks. USVA.)