(mahd. ’hajaantuneempi’).

Yksi niistä neljästä joesta, jotka haarautuivat ’Eedenistä lähteneestä virrasta’. Pison kiersi koko Havilan maan, jossa sanottiin olevan kultaa, bdelliumpihkaa ja onyksikiveä. (1Mo 2:10–12.) Joen tunnistaminen on arvelujen varassa; ehdotukset vaihtelevat joistakin Turkin itäosan joista aina Intiassa virtaavaan Gangesiin saakka.

Artikkelissa EEDEN nro 1 mainitaan, että maailmanlaajuinen vedenpaisumus mahdollisesti tuhosi kaikki todisteet, joiden perusteella Pison ja Gihon pystyttäisiin paikantamaan nykyään. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, että nämä joet olivat yhä olemassa ja että ne tunnettiin Mooseksen päivinä, jolloin 1. Mooseksen kirja kirjoitettiin. Hänen mainintansa ”Havilan maasta” ei todennäköisesti tarkoita sitä, että seutu oli tuonniminen ennen vedenpaisumusta, mikä pitää paikkansa myös ”Kuusin maasta” (1Mo 2:13). Sen sijaan nämä maat, joihin Mooses viittaa, saivat ilmeisesti nimensä vedenpaisumuksen jälkeen, ja ne olivat hänen päivinään yleisesti tunnettuja maantieteellisiä paikkoja. Saipa vedenpaisumus aikaan millaisia muutoksia tahansa, on lisäksi otettava huomioon, että maanjäristykset ovat voineet muuttaa jokiuomia tai tuhota osia niistä. Näin on saattanut käydä vedenpaisumuksen jälkeen; Itä-Turkki, missä Eeden luultavasti sijaitsi, on maanjäristysvyöhykkeellä. (Ks. HAVILA nro 1.)