(hepr. bot·nahʹ).

Pistacia vera -lajin hedelmä. Tämä lehtipuu viihtyy kuivilla alueilla ja kasvaa harvoin yli 9 m:ä korkeammaksi. 1,5–2 cm:n pituiset hedelmät kasvavat suurissa tertuissa. Kypsien pistaasipähkinöiden ohutta mutta kovaa, vaaleaa kuorta peittää hieman ryppyinen pintakerros. Jokaisen pähkinän sisällä on kellanvihreä, ohuen punertavan päällyksen ympäröimä siemen. Sen maku on mieto ja makea, ja se syödään tavallisesti  sellaisenaan tai paahdettuna. Joskus siemenistä puristetaan öljyä, ja hienoksi jauhettuina niitä käytetään konditoriatuotteisiin.

Pistaasipähkinät kuuluivat niihin Kanaanin ”maan parhaimpiin tuotteisiin”, joita Jaakobin pojat veivät lahjaksi Egyptin hallitusmiehelle (1Mo 43:11). Vielä nykyäänkin joistakin Lähi-idän maista viedään suuria määriä pistaasipähkinöitä.

Jordanin itäpuolella, Gadin alueella, sijainnut Betonimin kaupunki nimettiin nähtävästi pistaasipähkinöiden mukaan (Jos 13:24, 26).