Raamatun kielenkäytössä virallisessa palveluksessa oleva henkilö, joka oli määrätty saattamaan roomalaista viranomaista julkisuudessa ja panemaan täytäntöön hänen määräyksensä. Kreikkalainen sana rha·bdouʹkhos  tarkoittaa kirjaimellisesti ’raipankantajaa’ (Ap 16:35, 38; vrt. Int). Roomalaiset käyttivät nimitystä lictor, ja roomalaisessa siirtokunnassa toimiva liktori kantoi virkansa merkkinä ja viranomaisen vallan symbolina raippakimppua (fasces). Se tehtiin jalava- tai koivuvitsoista, jotka sidottiin kirveen varren ympärille siten, että kirveen terä pisti esiin kimpun sivusta.

Jotkin roomalaisten poliisien tehtävät olivat tyypillisiä poliisin tehtäviä, mutta he poikkesivat nykyajan poliiseista siinä, että he seurasivat kiinteästi viranomaista ja heidän velvollisuutensa oli palvella häntä kaiken aikaa. He eivät toimineet suoranaisesti ihmisten pyynnöstä vaan ainoastaan oman viranomaisensa määräyksestä.

Viranomaisen julkisten esiintymisten yhteydessä hänen poliisipalvelijansa ilmoittivat hänen tulostaan, raivasivat hänelle tietä väkijoukossa ja huolehtivat siitä, että hänelle osoitettiin hänen arvolleen kuuluvaa kunnioitusta. He olivat vartiossa hänen talonsa luona. He välittivät viranomaisten viestejä, määräsivät rikollisia viranomaisen eteen ja ottivat kiinni lainrikkojia, joita he joskus myös ruoskivat.

Muodollisesti poliisit nimitettiin vuodeksi kerrallaan, mutta todellisuudessa he palvelivat usein kauemmin. Useimmat heistä olivat vapautettuja orjia. Roomalaisten poliisien ei tarvinnut mennä sotapalvelukseen, ja he saivat palveluksestaan palkkaa.

Koska Filippi oli roomalainen siirtokunta, sitä hallitsivat imperiumin hallintoviranomaiset, ja juuri nämä antoivat käskyn piestä Paavalia ja Silasta raipoilla. Seuraavana päivänä hallintoviranomaiset lähettivät Paavalin ja Silaksen luo poliisit, joilla oli mukanaan määräys päästää heidät vapaaksi. Paavali ei kuitenkaan ottanut vastaan poliisien tarjoamaa vapautusta vaan vaati, että heidän esimiestensä, hallintoviranomaisten, oli tunnustettava tekemänsä vääryys. (Ap 16:19–40.) (Ks. VIRANOMAINEN.)