Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Portinvartija

Portinvartija

Muinoin portinvartijat, joita sanottiin myös ovenvartijoiksi, palvelivat eri paikoissa, kuten kaupungin tai temppelin porteilla ja jopa yksityisasuntojen porteilla tai ovilla. Kaupungin porttien portinvartijat oli määrätty pitämään huolta siitä, että portit suljettiin yöksi, ja he toimivat vartiomiehinä portilla. Muita vartiomiehiä voitiin sijoittaa tähystäjiksi portin päälle tai torniin, josta he saattoivat nähdä laajalle alueelle ja ilmoittaa kaupunkia lähestyvistä tulijoista. He toimivat yhteistyössä portinvartijan kanssa. (2Sa 18:24, 26.) Portinvartija oli hyvin vastuullisessa asemassa, koska kaupungin turvallisuus riippui huomattavassa määrin hänestä ja hän oli yhteydenpitäjänä kaupungin ulko- ja sisäpuolella olevien välillä (2Ku 7:10, 11). Kuningas Ahasveroksen ovenvartijoita, joista kaksi punoi juonia hänen murhaamisekseen, sanottiin myös hovivirkamiehiksi (Est 2:21–23; 6:2).

Temppelissä. Vähän ennen kuolemaansa kuningas Daavid organisoi perusteellisesti leeviläiset ja temppelityöntekijät, mukaan luettuina portinvartijat, joita oli 4000. He tulivat temppeliin osastoittain aina seitsemäksi päiväksi kerrallaan. Heidän vastuullaan oli vartioida Jehovan huonetta ja huolehtia siitä, että ovet avattiin ja suljettiin ajallaan. (1Ai 9:23–27; 23:1–6.) Vartiopalveluksen lisäksi jotkut pitivät huolta lahjoituksista, joita ihmiset toivat temppeliä varten (2Ku 12:9; 22:4). Kun ylimmäinen pappi Jehojada myöhemmin voiteli Joasin kuninkaaksi, temppelin porteille määrättiin erikoisvartijat suojelemaan nuorta Joasia vallan anastaneelta kuningatar Ataljalta (2Ku 11:4–8). Kuningas Josian hävittäessä epäjumalanpalvontaa ovenvartijat auttoivat poistamaan Baalin palvonnassa käytetyt välineet temppelistä. Sen jälkeen ne poltettiin kaupungin ulkopuolella. (2Ku 23:4.)

Jeesuksen Kristuksen ollessa maan päällä Herodeksen uudelleen rakentamaan temppeliin oli määrätty pappeja ja leeviläisiä ovenvartijoiksi ja vartiomiehiksi. Näiltä vaadittiin valppautta, ja vartiomiehen oli pysyttävä alituisesti valveilla asemapaikallaan, sillä temppelivuoren valvoja eli virkailija saattoi tehdä tarkastuskierroksensa yllättäen. Erään toisen virkailijan tehtävänä oli temppelin palvelusvuorojen arpominen. Kun hän tuli ja koputti ovelle, vartijan oli oltava hereillä voidakseen avata sen hänelle. Hänkin saattoi yllättää vartijan nukkumasta. Mišna (Middot 1:2) sanoo tästä valveillaolosta: ”Temppelivuoren virkailija kiersi aina jokaisen vartijan luo sytytetyt soihdut edessään, ja jos joku vartija ei noussut seisomaan ja sanonut hänelle: ’Oi temppelivuoren virkailija, rauha olkoon sinulle!’ ja jos oli ilmeistä, että hän nukkui, niin virkailija pieksi häntä sauvallaan, ja hänellä oli oikeus polttaa hänen vaatteensa.” (Hepreasta englanniksi käänt. H. Danby; ks. myös Il 16:15.)

Nämä portinvartijat ja vartiomiehet oli asetettu paikoilleen temppelin suojelemiseksi rosvoilta sekä kaikilta epäpuhtailta henkilöiltä ja asiattomilta tunkeilijoilta.

Yksityisasunnoissa. Apostolien päivinä joissakin yksityisasunnoissa oli ovenvartijoita. Johannes Markuksen äidin Marian talossa muuan Rode-niminen palvelustyttö vastasi Pietarin koputukseen, kun Pietari palasi vankilasta enkelin vapautettua hänet sieltä (Ap 12:12–14). Tyttö, joka toimi ovenavaajana ylimmäisen papin talossa, kysyi Pietarilta, oliko tämä Kristuksen opetuslapsi (Joh 18:17).

Paimenet. Raamatun aikoina paimenet kokosivat katraansa yöksi lammastarhoihin. Lammastarhana oli matala kiviaitaus, jossa oli portti. Tarhaan tuotiin yöksi yhden tai joskus useamman miehen laumat, ja ovenvartija vartioi ja suojeli niitä. Jeesus viittasi ilmeisesti tähän tapaan kuvauksessaan, jossa hän mainitsi ovenvartijan ja puhui itsestään sekä Jumalan lampaiden paimenena että ovena, jonka kautta lampaat voisivat mennä sisään (Joh 10:1–9).

Kristityt. Jeesus korosti, miten tarpeellista kristittyjen oli pysyä valveilla ja odottaa valppaina hänen tuloaan Jehovan tuomion toimeenpanijana. Hän vertasi kristittyä ovenvartijaan, jonka hänen isäntänsä käski pysyä valveilla odottamassa hänen paluutaan ulkomaanmatkalta. (Mr 13:33–37.) (Ks. PORTTI, PORTTIKÄYTÄVÄ; VARTIJA, VARTIOMIES.)