Eräiden kasvien tuottamaa valkoista siemenkarvaa, josta tehdään kangasta. Heprealainen sana kar·pasʹ, joka voi tarkoittaa joko hienoa puuvillaa tai hienoa pellavaa, muistuttaa sanskritin kielen sanaa karpasa ja kreikan sanaa karʹpa·sos. Monet nykykieliset käännökset suosivat Esterin 1:6:ssa vastinetta ”puuvilla”. Se mainitaan siinä yhtenä niistä materiaaleista, joilla koristeltiin palatsin piha kuningas Ahasveroksen Susassa järjestämien seitsenpäiväisten pitojen ajaksi. Puuvillaa on kasvatettu Persiassa ja Intiassa jo ammoisista ajoista alkaen. Pellava näyttää olleen yleisemmin käytössä Egyptissä ja Palestiinassa, mutta myös puuvillan käytöstä näissä maissa on todisteita ensimmäiseltä vuosituhannelta eaa. lähtien.

Raamatussa mainitun puuvillakasvin arvellaan kuuluneen Gossypium herbaceum -lajiin. Tämä pensas kasvaa n. 1,5 m:n korkuiseksi, sen kukat ovat keltaiset, joskus vaaleanpunaiset, ja kukkien kuihduttua kehittyvät siemenkodat. Kypsät kodat avautuvat, jolloin möyheä puuvilla pursuaa ulos. Kun puuvilla on kerätty, siitä täytyy poistaa siemenet, mikä tapahtuu loukuttamalla. Sen jälkeen puuvillakuidut ovat valmiit loppukäsittelyä ja kutomista varten. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että Jesajan 19:9:ssä mainittujen egyptiläisten kankaankutojien ”valkoiset kankaat” olivat todennäköisesti puuvillaa. (Ks. KANGAS.)