OLIIVIPUU, mantelipuu, kaprispensas, taatelipalmu – nämä ovat vain muutamia niistä lähes sadasta kasvista, jotka mainitaan Raamatussa. Raamatun kasveista hankkimamme hyödylliset taustatiedot valaisevat joidenkin Raamatussa esitettyjen toteamusten merkitystä.

Otetaan esimerkiksi oliivipuu, joka oli arvokkaimpia kasveja Raamatun aikoina. Tämä kaunis puu, jonka runko on usein kiemurainen, muhkurainen ja oksainen, on melko sitkeä ja elää tavallisesti satoja vuosia. Se mainitaan heti Raamatun alkulehdillä. Vedenpaisumuksen jälkeen kyyhkynen palasi Nooan luo arkkiin, ”ja katso, sen nokassa oli vasta nyhtäisty oliivipuun lehti”. Tästä Nooa tiesi, että tulvavedet olivat väistyneet. (1Mo 8:11.)

Raamatun psalmista viittasi joihinkin oliivipuun ominaisuuksiin luvatessaan Jehovaa pelkääville: ”Poikasi tulevat olemaan kuin oliivipuiden pistokkaita pöytäsi ympärillä.” (Ps 128:1–3.) Täysikasvuisesta oliivipuusta leikatuista pistokkaista juurrutetaan usein uusia puita. Vanhojen oliivipuiden juurista saattaa lisäksi työntyä versoja, jolloin ne jatkavat itse sukuaan. Näiden versojen tavoin pojat ympäröisivät isäänsä ja edistäisivät omalta osaltaan perheen onnellisuutta.

Ainavihanta oliivipuu oli erityisen arvostettu sen tuottaman öljyn vuoksi. Oliiviöljy oli israelilaisten peruselintarvikkeita, ja sitä käytettiin paljon myös kosmeettisena aineena sekä polttoaineena; lisäksi se oli tärkeä kauppatavara. Sitä siveltiin ruhjeisiin ja haavoihin niiden pehmittämiseksi ja rauhoittamiseksi (Lu 10:33, 34). Samaan tapaan oliiviöljyn vuodattaminen päähän tyynnyttää ja virkistää. Kristillisen seurakunnan vanhimpia kehotetaankin rukoilemaan hengellisesti sairaan puolesta ja näin kuvaannollisesti sivelemään ”häneen öljyä Jehovan nimessä” eli tyynnyttämään, oikaisemaan ja lohduttamaan häntä Jumalan sanan avulla (Ja 5:13–15).