[luetaan: ra’amʹses], Rameses (egyptin kieltä; merk. ’Ra [auringonjumala] on siittänyt hänet’).

Kun Jaakobin perhe muutti Egyptiin, heidät määrättiin asumaan ”Rameseksen maahan” (1Mo 47:11). Muualla Raamatussa heidän sanotaan asuneen Gosenin maassa, joten näyttää siltä, että Rameses oli joko alue Gosenissa tai Gosenin toinen nimi (1Mo 47:6). Myöhemmin israelilaisista tuli orjia ja heidät pantiin rakentamaan ”faraolle kaupunkeja varastopaikoiksi, nimittäin Pitomia ja Raamsesta [vokaalimerkit poikkeavat tässä jonkin verran muodon ”Rameses” merkeistä]” (2Mo 1:11). Monet tutkijat ovatkin sitä mieltä, että tässä mainittu Raamses oli saanut nimensä Rameseksen alueen mukaan, jossa kaupungin otaksutaan sijainneen.

Israelilaisten Egyptistä lähdön sanotaan alkaneen Rameseksesta. Useimmat tutkijat arvelevat, että tässä tarkoitetaan Rameses-nimistä kaupunkia, johon israelilaiset kenties kokoontuivat Gosenin eri osista. Rameses voi kuitenkin tässä tarkoittaa myös aluetta, ja israelilaiset ovat saattaneet tulla tuon alueen eri osista ja kokoontua Sukkotiin. (2Mo 12:37; 4Mo 33:3–5.)

Jos kysymyksessä on kaupunki eikä alue, tätä matkan lähtökohtaa on hyvin vaikea määrittää luotettavasti. Nykytutkijat katsovat Rameseksen olleen egyptiläisissä asiakirjoissa mainittu Per-Ramses (’Ramseksen talo’), jonka jotkut sanovat sijainneen San el-Hagarissa, suistoalueen koilliskolkassa, toiset taas Qantirissa, noin 20 km etelämpänä. Tämä arvelu perustuu kuitenkin teoriaan, jonka mukaan Ramses II olisi ollut israelilaisten Egyptistä lähdön aikaan hallinnut farao. Tämä teoria puolestaan pohjautuu Ramses II:n piirtokirjoituksiin, joissa hän väittää rakentaneensa nimeään kantavan kaupungin (Per-Ramses) käyttäen orjatyövoimaa. On tuskin kuitenkaan syytä uskoa Ramses II:n olleen hallitsijana Egyptistä lähdön aikaan, sillä hänen hallituskautensa on todennäköisesti ollut aikaisintaan 1200-luvulla eaa. eli 200–300 vuotta Egyptistä lähdön (1513 eaa.) jälkeen. Raamatussa mainittua Raamseksen kaupunkia alettiin rakentaa ennen Mooseksen syntymää eli yli 80 vuotta ennen Egyptistä lähtöä (2Mo 1:11, 15, 16, 22; 2:1–3). Lisäksi ollaan sitä mieltä, että Per-Ramses oli Ramses II:n aikana pääkaupunki, kun taas Raamatun Raamses oli vain ”varastopaikka”. Yleisesti myönnetään, että Ramses II väitti omaksi ansiokseen joitakin edeltäjiensä saavutuksia, joten on mahdollista, että parhaimmassakin tapauksessa hän vain rakensi Per-Ramseksen uudelleen tai laajensi sitä. Lisäksi nimeä Rameses käytettiin selvästikin jo Joosefin päivinä (1700-luvulla eaa.), joten ei ole mitään syytä otaksua, että sitä käytettiin (muodossa ”Raamses”) kaupungin nimenä yksinomaan Ramses II:n aikana (1Mo 47:11). Pelkästään nimen merkityksenkin  vuoksi on todennäköistä, että se oli egyptiläisten keskuudessa suosittu jo hyvin varhain. Ramses II:n hallitusaikana oli jo useita sen nimisiä kaupunkeja. D. B. Redford sanoo: ”Raamatun Raamseksella ja pääkaupungilla, jonka nimi oli Pr Rʽ-mś-św [Per-Ramses] ei nimeä lukuun ottamatta ollut nähtävästi mitään yhteistä. Koska vahvistavia todisteita ei ole lainkaan, on ehdottoman välttämätöntä varoa näiden kahden samastamista.” (Vetus Testamentum, Leiden 1963, s. 410.)

Luotettavien tietojen puuttuessa voidaan vain sanoa, että siihen aikaan kun israelilaiset lähtivät Egyptistä, Rameses ei todennäköisesti ollut kaukana Egyptin pääkaupungista. Mooses saattoi siten olla faraon palatsissa sinä yönä, jona kymmenes vitsaus iski, ja alkaa jo ennen seuraavan päivän päättymistä johtaa Israelin kansaa sen lähtiessä pois Egyptistä (2Mo 12:31–42; 4Mo 33:1–5). Jos silloinen pääkaupunki oli Memfis, joka säilytti tuon aseman vuosisatojen ajan, se selittäisi juutalaisen perimätiedon, jonka mukaan (Rameseksesta liikkeelle lähtenyt) marssi Egyptistä alkoi Memfiksen lähistöltä (vrt. Jewish Antiquities, II, 315 [xv, 1], jossa puhutaan Memfiksen lähellä sijainneesta Letopoliista).