(’korkeus’).

Tämä hepreankielinen sana merkitsee korkeutta tai korkeaa paikkaa, kukkulaa (Hes 16:24). Sitä käytettiin useiden Israelissa sijainneiden paikkojen erisnimenä.

1. Kaupunki Benjaminin alueella. Joosuan 18:25:ssä se mainitaan Gibeonin ja Beerotin välissä. Se sijaitsi nähtävästi lähellä Betelin kaupunkia, joka oli Efraimin alueen eteläosassa (Tu 4:5). Muuan Jerusalemin ohittanut, pohjoista kohti matkaava leeviläinen tuli Gibeaan, joka sijaitsi ilmeisesti juuri ennen Ramaa (Tu 19:11–15; Ho 5:8). Rama oli myös lähellä Gebaa (Jes 10:29). Näiden viittausten ja Eusebioksen todistuksen perusteella Benjaminin Raman ajatellaan olevan nykyinen er-Ram, joka on n. 8 km Jerusalemista pohjoiseen, 3 km Gibeasta pohjoiseen, 5 km Gibeonista itään ja 3 km Gebasta länteen. Kaupunki sijaitsee kukkulalla, kuten nimen merkitys antaa ymmärtää.

Jakautuneen valtakunnan aikana Rama oli erityisen huomion kohteena, koska se sijaitsi lähellä Israelin ja Juudan välistä rajaa ja vuorimaan halki kulkevan pohjois-eteläsuuntaisen tien varrella. Israelin kuningas Baesa alkoi laajentaa tai linnoittaa Benjaminin Ramaa sotiessaan Asaa vastaan (1Ku 15:16, 17; 2Ai 16:1). Kun Syyrian kuningas hyökkäsi Israeliin pohjoisesta, Baesan huomio hajaantui, ja Asa valloitti Raman ja otti Baesan siellä käyttämät rakennusmateriaalit ja hyödynsi niitä lähellä sijaitsevien Geban ja Mispan rakentamisessa (1Ku 15:20–22; 2Ai 16:4–6). Sen jälkeen kun Jerusalem oli tuhottu 607 eaa., vangitut juutalaiset koottiin nähtävästi Ramaan ennen kuin heidät vietiin Babyloniin (Jer 40:1). Pakkosiirtolaisuuden jälkeen Rama asutettiin uudelleen (Esr 2:1, 26; Ne 7:30; 11:33).

Jotkut tutkijat ovat päätelleet, että sanat: ”Ramasta kuuluu ääni, valitus ja katkera itku; Raakel itkee poikiaan. Hän on kieltäytynyt antamasta lohduttaa itseään poikiensa vuoksi, koska heitä ei enää ole” (Jer 31:15) viittaavat tähän juutalaisten kokoamiseen Ramaan (missä ehkä surmattiinkin joitakuita) ennen pakkosiirtolaisuuteen viemistä. Jaakobin vaimo Raakel halusi niin kovasti lapsia, että hän ajatteli ’kuolevansa’ ilman heitä (1Mo 30:1). Saatettiin siis kuvaannollisesti sanoa Raakelin itkevän juutalaisten menettämistä, kun he kuolivat tai kun heidät vangittiin. Jeremian sanat voivat tarkoittaa myös sitä, että Raakel itki erityisesti Raman benjaminilaisasukkaiden puolesta, koska hän oli Benjaminin äiti. Jeremia selitti vielä, että oli toivoa, sillä pakkosiirtolaiset palaisivat (Jer 31:16). Jeremian 31:15:n profeetallisia sanoja lainataan Matteuksen 2:18:ssa, missä ne sovelletaan myös siihen aikaan, jolloin Herodes tapatti Betlehemin lapsukaiset. (Ks. RAAKEL.)

2. Simeonin heimon erilliskaupunki, joka sijaitsi Negevissä (Jos 19:1, 8). Se oli sama kuin Baalat-Beer, ja se tunnettiin myös ”etelän Ramana”. Se samastetaan varauksin Khirbet Ghazzaan (Horvat ʽUza), joka on n. 30 km Beersebasta itään. (Ks. BAALAT-BEER.)

3. Tunnistamaton kaupunki, joka sijaitsi Asserin alueella ja joka mainitaan vain Joosuan 19:24, 29:ssä. Raamatunkohdasta on vaikea päätellä, missä päin Asserin perintöaluetta kaupunki tarkalleen sijaitsi, mutta vaikuttaa siltä, että se oli Tyroksen tienoilla pohjoisessa.

4. Linnoitettu kaupunki, joka sijaitsi Naftalin alueella (Jos 19:32, 36). Sen arvellaan olevan Khirbet Zeitun er-Rame (tunnetaan myös nimellä Khirbet Jul), joka on aivan er-Ramen (Rama) itäpuolella ja n. 30 km Akkon satamakaupungista  itään. Tämän Joosuan kirjassa esiintyvän yksittäisen maininnan perusteella ei kuitenkaan voida sanoa varmasti, missä se sijaitsi.

5. Profeetta Samuelin ja hänen vanhempiensa kotikaupunki. 1. Samuelin kirjan 1:1:ssä Samuelin isän Elkanan kerrotaan asuneen ”Ramataim-Sofimissa, Efraimin vuoristossa”. Tämän jälkeen kertomuksessa käytetään lyhennettyä muotoa ”Rama” (1Sa 1:19). Pitempää nimeä käytetään ehkä aluksi tämän Raman erottamiseksi muista samannimisistä paikoista, esim. Benjaminin alueella sijaitsevasta Ramasta. An American Translation sanoo: ”Ramasta oleva mies, sufilainen.” Tämä masoreettiseen tekstiin perustuva käännöstapa viittaisi siihen, että Elkana oli joko Sufin (Sofain) jälkeläinen tai kotoisin Sufin seudulta (1Ai 6:27, 28, 34, 35; 1Sa 9:5).

Eusebioksen esittämän ikivanhan perimätiedon perusteella Raman katsotaan olevan nykyinen Rantis, joka sijaitsee Efraimin kukkuloilla, n. 35 km Jerusalemista luoteeseen. Se olisi tällöin sama paikka kuin Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa mainittu Arimatia (kreikk. muoto hepr. nimestä Ra·mahʹ) (Lu 23:50–53).

Elkanan koti oli Ramassa, missä Samuel ilmeisesti syntyi, mutta hän meni joka vuosi Siloon uhraamaan (1Sa 1:3, 19; 2:11). Samuel asui jonkin aikaa pappi Eelin kanssa Silossa, mutta lopulta hän asettui asumaan Ramaan ja teki sieltä käsin kiertomatkoja tuomitakseen Israelia (1Sa 3:19–21; 7:15–17; 8:4; 15:24–35; 16:4, 13; 19:18–24). Kun Samuel kuoli, hänet haudattiin talonsa luo Ramaan, ”hänen omaan kaupunkiinsa” (1Sa 25:1; 28:3).

6. Lyhentymä nimestä Ramot-Gilead (2Ku 8:28, 29; 2Ai 22:5, 6; ks. RAMOT-GILEAD).