Voimaa, pelottomuutta, uskaliaisuutta, urhoollisuutta. Rohkeus on pelon, arkuuden ja pelkuruuden vastakohta (Mr 6:49, 50; 2Ti 1:7).

Se heprean verbi, jota useimmiten käytetään ilmaistaessa jonkun olevan rohkea, on ḥa·zaqʹ. Sen perusmerkitys on ’olla luja, olla voimakas’ (2Sa 13:28; 2Ai 19:11; Hes 3:14). Usein verbiä ḥa·zaqʹ käytetään yhdessä verbin ʼa·matsʹ kanssa, joka myös merkitsee ’olla luja’. Nämä molemmat verbit esiintyvät ilmauksissa ”Olkaa rohkeita ja lujia” (Jos 10:25) ja ”Olkaa rohkeat, ja olkoon sydämenne luja” (Ps 31:24).

Heikentymisen tai voimien menettämisen ajatuksen välittää heprealainen sana ra·fahʹ, joka voi toisinaan tarkoittaa ’menettää rohkeutensa’ (Jer 49:24) tai ’osoittautua lannistuneeksi’ (San 24:10). Kun se on käännetty vastineilla ”vaipua alas” tai ”hervota”, kuten ilmauksissa ”Älkööt kätesi vaipuko alas” ja ”kaikki kädet herpoavat”, sen merkitys on ’menettää rohkeutensa, tulla liian heikoksi toimimaan’ (Sef 3:16; Jes 13:7; Hes 7:17).

Kreikan kielessä pelottomana tai rohkeana olemista ilmaistaan verbeillä thar·reʹō (2Ko 5:8) ja thar·seʹō (Mt 9:2). Verbi tol·maʹō on käännetty vastineilla ”uskaltaa” (Ju 9), ”rohjeta” (Mr 12:34; Ro 15:18) ja ”toimia rohkeasti” (2Ko 11:21), ja se korostaa rohkeuden tai pelottomuuden ilmenemistä jossakin hankkeessa.

Jumalan palvelijat ovat aina tarvinneet rohkeutta pysyäkseen uskollisina Korkeimmalle. Niinpä kun israelilaiset olivat valmiit menemään Luvattuun maahan, Mooses sanoi heille: ”Olkaa rohkeita ja lujia”, ja hän toisti tuon saman kehotuksen Joosualle, joka oli nimitetty hänen seuraajakseen (5Mo 31:6, 7). Jehova itse vahvisti myöhemmin nuo Mooseksen sanat sanoessaan Joosualle: ”Ole rohkea ja luja – –. Ole vain rohkea ja hyvin luja.” (Jos 1:6, 7, 9.) Jotta kansakunta olisi saanut tarvittavaa rohkeutta, sen täytyi kuunnella, oppia ja totella Jehovan lakia (5Mo 31:9–12). Myös Joosuaa käskettiin lukemaan Jumalan lakia säännöllisesti ja soveltamaan sitä huolellisesti käytäntöön, jotta hänestä olisi tullut rohkea ja luja (Jos 1:8).

Raamatussa on monia suoranaisia käskyjä olla rohkea, ja siinä osoitetaan myös, miten rohkeutta voi saada (Ps 31:24). Palvojatovereiden seurasta voi olla paljon apua (Ap 28:15). Psalmissa 27:14 Daavid, joka oli itsekin rohkea mies, sanoi: ”Ole rohkea, ja olkoon sydämesi luja.” Edellisissä psalmin 27 jakeissa hän paljastaa, mikä auttoi häntä pysymään rohkeana: luottamus Jehovaan hänen elämänsä ”linnoituksena” (jae 1), aiemmat kokemukset siitä, miten Jehova oli menetellyt hänen vastustajiensa suhteen (jakeet 2, 3), Jehovan palvontatemppelin arvostaminen (jae 4), luottamus Jehovan suojelukseen ja hänen apuunsa sekä siihen, että hän vapauttaa (jakeet 5–10), jatkuva opetus Jumalan vanhurskaan tien periaatteista (jae 11) sekä usko ja toivo (jakeet 13, 14).

Kristitty tarvitsee rohkeutta, jotteivät Jehova  Jumalaan vihollisuussuhteessa olevan maailman asenteet ja teot tahraisi häntä ja jotta hän pysyisi uskollisena Hänelle, vaikka joutuukin kohtaamaan maailman vihan. Jeesus Kristus sanoi opetuslapsilleen: ”Maailmassa teillä on ahdistusta, mutta rohkaiskaa mielenne! Minä olen voittanut maailman.” (Joh 16:33.) Jumalan Poika ei koskaan antanut periksi maailman vaikutukselle vaan voitti maailman siten, ettei hän tullut missään suhteessa sen kaltaiseksi. Jeesuksen Kristuksen erinomainen esimerkki voittajana ja hänen tahrattoman vaelluksensa lopputulos voivat antaa meille tarvittavaa rohkeutta jäljitellä häntä siinä, että pysymme erossa maailmasta emmekä anna sen tahrata itseämme (Joh 17:16).