Moabilaisnainen, joka meni naimisiin Mahlonin kanssa sen jälkeen kun tämän isä Elimelek oli kuollut. Mahlon, hänen äitinsä Noomi ja veljensä Kiljon asuivat tuolloin Moabissa, koska perhe oli joutunut nälänhädän vuoksi lähtemään Juudassa sijaitsevasta kotikaupungistaan Betlehemistä. Ruutin lanko Kiljon oli naimisissa moabilaisen Orpan kanssa. Lopulta nuo veljekset kuolivat ja jättivät jälkeensä lapsettomat lesket. Kun Noomi sai tietää, että Jehova suhtautui jälleen suosiollisesti Israeliin, hän lähti paluumatkalle Juudaan kahden miniänsä kanssa. (Ru 1:1–7; 4:9, 10.)

Ruutin uskollinen rakkaus. Orpa palasi lopulta Noomin kehotuksesta kansansa pariin, mutta Ruut pysyi anoppinsa luona. Syvä rakkaus Noomia kohtaan ja vilpitön halu palvella Jehovaa Hänen kansansa yhteydessä saivat Ruutin jättämään vanhempansa ja kotimaansa, vaikka hänellä ei juuri ollut toivoa avioliiton tuomasta turvasta. (Ru 1:8–17; 2:11.) Hän rakasti anoppiaan niin paljon, että toiset saattoivat myöhemmin sanoa hänen olevan Noomille parempi kuin seitsemän poikaa (Ru 4:15).

Saavuttuaan Betlehemiin ohrankorjuun alussa Ruut lähti pellolle hankkimaan ruokaa Noomille ja itselleen. Hän osui sattumalta Boasin, Elimelekin sukulaisen, pellolle ja pyysi elonkorjaajien valvojalta lupaa poimia tähkiä elonkorjaajien jäljessä. Hän oli varmasti poikkeuksellisen ahkera poimija, koska valvoja mainitsi hänen työstään Boasille. (Ru 1:22–2:7.)

Kun Boas kohteli Ruutia huomaavaisesti, tämä ilmaisi arvostavansa sitä ja tunnusti nöyrästi, että hän oli vähäisempi kuin kukaan Boasin palvelijattarista. Ruoka-aikaan Boas antoi Ruutille niin paljon paahdettuja jyviä, että niistä riitti vielä Noomillekin vietäväksi. (Ru 2:8–14, 18.) Vaikka Boas järjesti niin, että Ruutin oli helpompi poimia viljaa, tämä ei lähtenyt pois varhain vaan jatkoi poimimista iltaan asti, ”minkä jälkeen hän hakkaamalla pui sen, mitä oli poiminut, ja siitä kertyi noin eefa [22 l] ohria”. Boasin pyydettyä, että Ruut jatkaisi poimimista hänen pellollaan, tämä poimi siellä ohrankorjuun loppuajan ja koko vehnänkorjuun ajan. (Ru 2:15–23.)

Pyytää Boasia toimimaan sukulunastajana. Noomi halusi löytää miniälleen ”lepopaikan” eli kodin ja neuvoi siksi Ruutia pyytämään, että Boas toimisi hänen sukulunastajanaan. Sen vuoksi Ruut meni Boasin puimatantereelle. Boasin mentyä makuulle Ruut lähestyi häntä hiljaa, nosti peitettä hänen jalkopäästään ja asettui itsekin makuulle. Keskiyön aikaan Boas heräsi vavisten ja kumartui eteenpäin. Hän ei tunnistanut Ruutia pimeässä vaan kysyi: ”Kuka sinä olet?” Tämä vastasi: ”Minä olen Ruut, orjattaresi, ja sinun on levitettävä liepeesi orjattaresi yli, sillä sinä olet lunastaja.” (Ru 3:1–9.)

Ruutin toiminnan hänen noudattaessaan Noomin ohjeita on täytynyt olla sopusoinnussa sen kanssa, miten naiset yleensä menettelivät vaatiessaan oikeuttaan lankousavioliittoon. Paulus Cassel toteaa Langen teoksessa Commentary on the Holy Scriptures (saksasta käänt. ja toim. P. Schaff, 1976, s. 42) Ruutin 3:9:stä: ”Epäilemättä tämä vertauskuvallinen menetelmä, jolla anottiin kaikkein arkaluonteisinta oikeutta, edellyttää patriarkaalisia tapoja, kuten koruttomuutta ja hyveellisyyttä. Naisen luottamus perustuu miehen kunniallisuuteen. Menetelmää ei kuitenkaan ollut helppo käyttää. Sillä jos siitä olisi tiedetty tai se olisi aavistettu etukäteen, anojalta olisi riistetty vaitiolon ja nimettömyyden luoma häveliäisyyden verho. Mutta kun menetelmää oli käytetty, anomusta ei voitu enää evätä aiheuttamatta häpeää joko naiselle tai miehelle. Voimme siis olla varmoja siitä, ettei Noomi lähettänyt miniäänsä  tälle asialle olematta täysin vakuuttunut siitä, että tulos olisi myönteinen. Sillä kaikkien muiden ongelmien lisäksi tässä oli vielä sekin ongelma, että kuten Ruut itse sanoi, Boas oli kyllä goel [lunastaja, ts. yksi lunastajista, sillä hepreassa ei ole tämän sanan edessä määräistä artikkelia], mutta ei ainoa goel. Myös Boasin vastaus antaa ymmärtää, ettei pyyntö ollut hänelle täysin odottamaton. Ei tosin siksi, että hänellä olisi ollut jokin sopimus Noomin kanssa, jonka vuoksi hän olisi ollut yksinään puimatantereella, sillä se, että hän säpsähti hereille, osoittaa, ettei hän lainkaan odottanut yöllistä vierailua. Mutta ajatus siitä, että Ruut saattaisi jossain vaiheessa esittää verisukulaisen oikeuksia koskevan vaatimuksensa hänelle, ei ehkä ollut hänelle vieras. Edes tämä olettamus mahdollisista tai todennäköisistä tapahtumista ei kuitenkaan voinut vapauttaa Ruutia siitä, että hänen täytyi osoittaa oma vapaa tahtonsa tuon vertauskuvallisen menettelyn välityksellä.”

Boasin reaktiosta käy selvästi ilmi, että hän piti Ruutin toimintaa täysin siveänä: ”Jehova siunatkoon sinua, tyttäreni. Sinä olet ilmaissut rakkaudellista huomaavaisuuttasi viimeksi vielä paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, kun et ole lähtenyt nuorten miesten perään, et alhaisten etkä rikkaiden.” Ruut valitsi epäitsekkäästi Boasin, paljon vanhemman miehen, koska tämä oli sukulunastaja, säilyttääkseen miesvainajansa ja anoppinsa nimen. Koska olisi ollut luonnollista, että Ruutin kaltainen nuori nainen olisi ollut mieltyneempi nuorempaan mieheen, Boas piti tätä vielä suurempana ilmauksena Ruutin rakkaudellisesta huomaavaisuudesta kuin sitä, että Ruut oli päättänyt pysyä iäkkään anoppinsa luona. (Ru 3:10.)

Ruutin äänestä heijastui epäilemättä jossain määrin huolestuneisuus, mikä sai Boasin rauhoittelemaan häntä: ”Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää. Teen hyväksesi kaiken, minkä sanot, sillä jokainen kansani portissa tietää, että sinä olet oivallinen nainen.” Koska oli myöhä, Boas kehotti Ruutia käymään makuulle. Mutta he kumpikin nousivat ylös, kun oli vielä pimeää, ilmeisesti siksi, ettei heräisi mitään juoruja, jotka saattaisivat jommankumman huonoon valoon. Lisäksi Boas antoi Ruutille kuusi mitallista ohria. Tämä saattoi merkitä sitä, että samoin kuin kuutta työpäivää seuraa lepopäivä, Ruutin lepopäivä oli käsillä, sillä Boas huolehtisi siitä, että Ruut saisi ”lepopaikan”. (Ru 3:1, 11–15, 17, 18.)

Kun Ruut palasi kotiinsa, Noomi ei ehkä tunnistanut naista, joka pyrki sisään pimeässä, ja kysyi siksi: ”Kuka olet, tyttäreni?” Tai kenties tämä kysymys liittyi siihen, että Ruutilla saattoi olla uudenlainen asema suhteessa sukulunastajaansa. (Ru 3:16.)

Kun läheisempi sukulainen myöhemmin kieltäytyi solmimasta lankousavioliittoa, Boas solmi sen viipymättä. Näin Ruutista tuli Boasin pojan Obedin äiti ja kuningas Daavidin sekä Jeesuksen Kristuksen esiäiti. (Ru 4:1–21; Mt 1:5, 16.)