(luult. hepr. juuresta, jonka merkitys on ’rauha’).

1. Matteuksen 27:56:n ja Markuksen 15:40:n vertaamisen perusteella vaikuttaa siltä, että Salome oli Sebedeuksen poikien – Jaakobin ja Johanneksen, Jeesuksen Kristuksen apostolien – äiti. Ensimmäisessä raamatunkohdassa mainitaan kaksi Mariaa, nimittäin Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin (Vähäisen) ja Joseksen äiti, ja siinä kerrotaan heidän yhteydessään myös Sebedeuksen poikien äidin olleen seuraamassa Jeesuksen paaluun panemista. Jälkimmäisessä raamatunkohdassa taas mainitaan noiden kahden Marian lisäksi Salome-niminen nainen.

Samanlaisilla perusteilla oletetaan, että Salome oli myös Jeesuksen äidin Marian lihallinen sisar. Tätä on esitetty sen vuoksi, että Johanneksen 19:25:ssä mainitaan nimeltä samat kaksi Mariaa, Maria Magdaleena ja ”Klopaksen vaimo” (joka oli yleisen käsityksen mukaan Jaakob Vähäisen ja Joseksen äiti), ja lisäksi siinä sanotaan: ”Mutta Jeesuksen kidutuspaalun luona seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar.” Jos tässä jakeessa puhutaan (Jeesuksen äidin lisäksi) samoista kolmesta henkilöstä, joista Matteus ja Markus puhuvat, niin sen perusteella Salome oli Jeesuksen äidin sisar. Toisaalta Matteuksen 27:55:n ja Markuksen 15:40, 41:n mukaan paikalla oli monia muitakin naisia, jotka olivat seuranneet Jeesusta, ja näin ollen Salome on voinut olla heidän joukossaan.

Salome oli Herran Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, ja hän kuului niiden naisten joukkoon, jotka seurasivat Jeesusta ja palvelivat häntä omista varoistaan, kuten Matteus, Markus ja Luukas (8:3) osoittavat.

Jos hän tosiaan oli Sebedeuksen poikien äiti, hän oli se, joka pyysi Jeesukselta, että hänen poikansa saisivat istua Jeesuksen oikealla ja vasemmalla puolella hänen valtakunnassaan. Matteus  sanoo äidin esittäneen tuon pyynnön, mutta Markuksen mukaan sen esittivät Jaakob ja Johannes. Ilmeisesti pojat halusivat esittää pyynnön ja saivat äitinsä tekemään niin. Tätä tukee se Matteuksen kertomus, että kuultuaan tuosta pyynnöstä muut opetuslapset närkästyivät noihin kahteen veljekseen, eivät heidän äitiinsä. (Mt 20:20–24; Mr 10:35–41.)

Kolmantena päivänä Jeesuksen kuolemasta Salome ja muutamat muut naiset menivät aamunkoitteessa Jeesuksen haudalle hieromaan hänen ruumistaan tuoksuyrteillä, mutta he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois ja haudan sisällä oli enkeli, joka ilmoitti heille: ”Hänet on herätetty, ei hän ole täällä. Katso! Paikka, johon he panivat hänet.” (Mr 16:1–8.)

2. Herodes Filippoksen tytär ja äitinsä Herodiaan ainoa lapsi. Aikanaan Herodes Antipas meni naimisiin Salomen äidin kanssa, jonka kanssa hän oli tehnyt aviorikoksen otettuaan hänet velipuoleltaan Filippokselta. Vähän ennen vuoden 32 pesahia Antipas järjesti Tiberiaassa syntymäpäivänsä kunniaksi illalliset. Hän pyysi prinsessa Salomea, joka nyt oli hänen tytärpuolensa, tanssimaan seurueelle, joka koostui hänen ”korkea-arvoisimmista miehistään ja sotapäälliköistä ja Galilean ensimmäisistä”. Herodes oli niin ihastunut Salomen esitykseen, että hän lupasi antaa tytölle, mitä ikinä tämä tahtoisi – aina puoleen valtakuntaansa asti. Jumalattoman äitinsä kehotuksesta Salome pyysi Johannes Kastajan päätä. Se murehdutti Herodesta, mutta ”ottaen huomioon valansa ja ne, jotka olivat pitkällään pöydän ääressä hänen kanssaan, hän käski antaa sen, ja hän lähetti mestauttamaan Johanneksen vankilassa. Ja hänen päänsä tuotiin lautasella ja annettiin neitoselle, ja tämä toi sen äidilleen.” (Mt 14:1–11; Mr 6:17–28.)

Vaikka Salomen nimeä ei mainitakaan Raamatussa, se on säilynyt Josefuksen kirjoituksissa. Josefus kertoo myös Salomen lapsettomasta avioliitosta piirihallitsija Filippoksen kanssa, joka hänkin oli Herodes Antipaan velipuoli. Filippoksen kuoleman jälkeen Salome meni Josefuksen kertoman mukaan naimisiin serkkunsa Aristobuloksen kanssa ja synnytti tälle kolme poikaa.