Saretan mainitaan ensimmäisen kerran Joosuan 3:16:ssa, jossa kerrotaan Jordanin vesien yliluonnollisesta patoutumisesta ”Adamin, Saretanin vieressä sijaitsevan kaupungin, luona”. Myöhemmin Raamatussa kerrotaan, että temppeliin tehtäviä kupariesineitä valettiin Jordanin alanteella ”savimuoteissa, Sukkotin ja Saretanin välillä” (1Ku 7:46). Jordaninlaaksosta saatava savi mahdollisti sellaisen kuparin valannan tuolla alueella.

Koska Adamin katsotaan tavallisesti sijainneen Tell ed-Damiyessa (Jordanin itäpuolella vastapäätä Wadi Farʽan suuta) ja koska Sukkotin ajatellaan sijainneen n. 13 km Adamista pohjoiskoilliseen, Saretan sijaitsi näiden raamatunkohtien perusteella Jordanin länsipuolella lähellä Adamia ja Sukkotia. Jotkut pitävät Saretanin todennäköisenä sijaintipaikkana 82 m korkeaa huippua, jonka nimi on Qarn Sartabe ja jota sanotaan ”Jordaninlaakson suureksi maamerkiksi” (Encyclopædia Biblica, toim. T. Cheyne, Lontoo 1903, IV osa, palsta 5382). Se on Adamista katsoen Jordanin toisella puolella, Wadi Farʽan suulla.

Tätä samastusta on kuitenkin hieman vaikea saattaa sopusointuun sen kanssa, miten 1. Kuninkaiden kirjan 4:12:ssa kuvaillaan Salomon viidennen valtuutetun aluetta, jonka sanotaan olleen ”Taanakissa ja Megiddossa ja koko Bet-Seanissa, joka on Saretanin vieressä Jisreelin alapuolella, Bet-Seanista Abel-Meholaan, Jokmeamin seudulle”. Qarn Sartabe sijaitsee paljon kauempana etelässä kuin muut luettelossa mainitut paikat eikä Bet-Seanin ”vieressä”. The Jerusalem Bible yrittää muuttaa 1. Kuninkaiden kirjan 4:12:ssa lueteltujen paikkojen maantieteellistä järjestystä sanomalla: ”Koko Bet-Seanissa Jisreelin alapuolella Bet-Seanista Abel-Meholaan asti, joka on Saretanin vieressä”, jolloin Saretan liittyy Abel-Meholaan eikä Bet-Seaniin. Koska tuossa kohdassa kuitenkin viitataan ”koko Bet-Seaniin”, kyse on epäilemättä alueesta eikä itse kaupungista. Jos Saretan tosiaan oli yhteydessä huomattavaan Qarn Sartaben huippuun, Bet-Seanin alue on saattanut käsittää sitä ympäröivän laaksotasangon ja ulottua etelään kohtaan, josta Saretan alkoi näkyä, jolloin se olisi ollut viereinen mutta silti eri alue.

Jotkin Saretanin sijaintipaikaksi ehdotetut paikat ovat Jordanin itäpuolella, eivätkä ne siksi tunnu sopivan tekstiyhteyteen. Yksi niistä on Tell es-Saʽidiye, jossa tehdyissä kaivauksissa on löydetty epätavallisen paljon pronssiesineitä (pronssi on pääasiassa kuparista ja tinasta tehty metalliseos), mikä saattaa vahvistaa sen, että Salomo valoi kuparia näillä main.

Toisen aikakirjan 4:17:ssä, joka on 1. Kuninkaiden kirjan 7:46:n rinnakkaiskohta, on Saretanin tilalla ”Sereda”, joka voi edustaa tuon nimen erilaista kirjoitustapaa.