(akkadista, merk. ’kuningas on laillinen’).

Assyrian kuninkaan Salmanassar V:n seuraaja. Historioitsijat käyttävät hänestä nimitystä Sargon II. Erästä aiempaa Babylonian, ei Assyrian, kuningasta sanotaan Sargon I:ksi.

Sargon mainitaan Raamatussa nimeltä vain kerran (Jes 20:1). 1800-luvun alkupuolella kriitikot usein ajattelivat väheksyvästi, ettei Raamatun viittauksella häneen ollut mitään historiallista arvoa. Vuodesta 1843 lähtien arkeologisissa kaivauksissa on kuitenkin löydetty hänen Khorsabadissa sijainneen palatsinsa raunioita ja hänen kuninkaallisten aikakirjojensa muistiinmerkintöjä (kuvat, 1. osa, s. 955, 960).

Sargon väitti aikakirjoissaan: ”Minä piiritin Samariaa (Sa-me-ri-na) ja valloitin sen.” (Ancient Near Eastern Texts, toim. J. B. Pritchard, 1974, s. 284.) Se näyttää kuitenkin olleen vain Sargonin tai häntä korottamaan pyrkivien kerskaileva väite, jossa edellisen hallitsijan saavutusta sanottiin uuden hallitsijan aikaansaannokseksi. Eräässä babylonialaisessa aikakirjassa, joka saattaa olla hiukan puolueettomampi, sanotaan  Salmanassar V:stä: ”Hän hävitti Samarian.” (A. K. Grayson, Assyrian and Babylonian Chronicles, 1975, s. 73.) Raamatussa todetaan 2. Kuninkaiden kirjan 18:9, 10:ssä yksinkertaisesti, että Salmanassar ’piiritti’ Samarian ja että ”he sitten valloittivat sen”. Vertaa tätä 2. Kuninkaiden kirjan 17:1–6:een, missä sanotaan, että Assyrian kuningas Salmanassar määräsi Samarian kuninkaalle Hosealle pakkoveron, ja kerrotaan sitten, että myöhemmin ”Assyrian kuningas valloitti Samarian”.

Sargoniin liittyvät kirjoitukset osoittavat, miten tyhmää on luottaa liikaa vanhoihin maallisiin asiakirjoihin ja pitää niitä jopa yhtä arvokkaina kuin Raamatun kertomusta. Sargonin valtaannousun jälkeen babylonialaiset kapinoivat Merodak-Baladanin johdolla ja Elamin tukemina. Sargon soti heitä vastaan Derissä, muttei ilmeisesti pystynyt kukistamaan kapinaa. Sargon väittää kirjoituksissaan voittaneensa tuon taistelun täysin, mutta babylonialaisessa aikakirjassa sanotaan, että elamilaiset kukistivat assyrialaiset, ja eräässä Merodak-Baladanin tekstissä kerskutaan, että hän ’voitti Assyrian joukot ja murskasi niiden aseet’. Kirjassa Ancient Iraq (G. Roux, 1964, s. 258) kerrotaan: ”Huvittava yksityiskohta: Merodak-Baladanin kirjoitus löydettiin Nimrudista, jonne Sargon oli vienyt sen Urukista – –, ja hän oli pannut tuossa kaupungissa sen tilalle sellaisen savilieriön, jossa oli hänen oma ja luonnollisesti perinpohjin toisenlainen versionsa tapahtumasta. Tämä osoittaa, ettei poliittinen propaganda eivätkä ’kylmän sodan’ menetelmät ole vain meidän aikakautemme yksinoikeus.”

Sargon menestyi paremmin Hamatin ja Damaskoksen kuninkaiden ja heidän liittolaistensa muodostamaa liittoa vastaan, sillä hän voitti heidät Karkarin taistelussa Orontesjoen rannalla. 2. Kuninkaiden kirjan 17:24, 30:ssä mainitaan Hamatin asukkaita olleen niiden joukossa, jotka ”Assyrian kuningas” asetti asumaan Samarian kaupunkeihin pakkosiirtolaisuuteen vietyjen israelilaisten tilalle.

Sargonin muistiinmerkintöjen mukaan hän hyökkäsi viidentenä vuotenaan Karkemisiin, joka oli taloudellisesti ja sotilaallisesti merkittävä kaupunki Eufratin yläjuoksulla, ja valloitti sen. Sen jälkeen toimittiin normaalin assyrialaisen käytännön mukaan eli kaupungin asukkaat karkotettiin ja heidän tilalleen tuotiin ulkomaalaisia. Kun Jesaja varoittaa assyrialaisten muodostamasta uhasta (Jes 10:5–11), hän mainitsee Karkemisin ja Hamatin sekä muita kaupunkeja esimerkkeinä Assyrian murskaavasta voimasta. Myöhemmin Sargon kertoo sijoittaneensa arabiheimoja siirtolaisiksi Samariaan. (Ancient Near Eastern Texts s. 285, 286.)

Assyrialaisissa asiakirjoissa kerrotaan, että Asdodin kuningas Azuri muodosti kapinallisen salaliiton Assyrian iestä vastaan ja että Sargon poisti Azurin vallasta ja pani hänen tilalleen hänen nuoremman veljensä. Jälleen syntyi kapina, ja Sargon ryhtyi hyökkäykseen Filisteaa vastaan ja ’piiritti Asdodin, Gatin – – (ja) Asdudimmun kaupunkeja ja valtasi ne’. (Ancient Near Eastern Texts p. 286.) Ilmeisesti juuri tässä vaiheessa Sargon mainitaan nimeltä Raamatussa Jesajan 20:1:ssä.

Tämän jälkeen Sargon ajoi Merodak-Baladanin pois Babylonista ja valloitti kaupungin. Eräässä kirjoituksessa Sargonin sanotaan olleen viisi vuotta Babylonin kuninkaana.

Sargonin aggressiivinen hallituskausi nosti Assyrian maailmanvallan mahdin uusiin korkeuksiin ja tuotti viimeisen suuren assyrialaisen hallitsijasuvun. Historioitsijoiden mukaan Sargonin hallituskausi kesti 17 vuotta. Koska hänen  oletetaan aloittaneen hallintonsa joko silloin, kun Samaria kukistui Hiskian kuudentena vuonna (2Ku 18:10), tai pian sen jälkeen ja koska hänen poikansa ja vallanperijänsä Sanherib hyökkäsi Juudaan Hiskian 14. vuonna (2Ku 18:13), Sargon saattoi hallita 17 vuotta vain jos Sanherib hallitsi samanaikaisesti hänen kanssaan siihen aikaan, kun Sanherib hyökkäsi Juudaan. Historioitsijoiden antama luku voi yhtä todennäköisesti olla väärä. Ainakaan he eivät voi näitä hallituskausia ajoittaessaan luottaa eponyymiluetteloihin, kuten osoitetaan artikkelissa AJANLASKU. Siinä käsitellään myös assyrialaisten kirjurien yleistä epäluotettavuutta ja heidän tapaansa ”korjailla” aikakirjoja hallitsijan mielen mukaisiksi.

Sargon perusti hallituskaudellaan uuden pääkaupungin n. 20 km Ninivestä koilliseen lähelle nykyistä Khorsabadin kylää. Hän rakensi koskemattomalle paikalle Dur-Šarrukin-nimisen kaupungin (jota voitaisiin sanoa Sargoninlinnaksi) ja rakensi sinne 200 huonetta käsittävän kuninkaallisen palatsin korokkeelle, joka oli 7,5 m korkea ja pinta-alaltaan lähes 10 ha. Valtavat siivekkäät, ihmispäiset sonnit vartioivat palatsin sisäänkäyntiä; yksi sonnipari oli n. 5 m:n korkuinen. Seinät oli koristeltu freskoilla ja reliefeillä, joissa kuvattiin hänen sotaretkiään ja urotöitään, ja näillä reliefien peittämillä seinillä oli pituutta kaikkiaan n. 2,5 km. Sargon sanoo eräässä tekstissään: ”Säätäköön hän [ts. Assur-jumala] minulle, Sargonille, joka asun tässä palatsissa, kohtalokseni pitkän elämän, ruumiin terveyttä, sydämen iloa, sielun kirkkautta.” (Ancient Iraq s. 262.) Asiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että noin vuoden kuluttua palatsin vihkiäisistä Sargon surmattiin, mutta hänen kuolintavastaan ei olla varmoja. Hänen tilalleen tuli hänen poikansa Sanherib.