(hepr. peʹreʼ).

Hevosten sukuun kuuluva eläin, joka muistuttaa ulkonäöltään ja tavoiltaan villiaasia mutta jonka erottaa tästä helposti sen tummien tai mustien juovien perusteella. Juovat vääristävät seepran ruumiin hahmon ja ääriviivat siinä määrin, etteivät edes tarkkasilmäiset alkuasukkaat useinkaan havaitse sitä ennen kuin vasta 40–50 m:n päästä. Seepran tarkka näkö- ja hajuaisti sekä nopeajalkaisuus auttavat sitä suojautumaan petoeläimiltä. Seepran on kerrottu alkupyrähdyksen jälkeen taittaneen taivalta 64 km:n tuntinopeudella. Lisäksi sen kaviot ja hampaat ovat tehokkaita puolustusaseita.

Seepra on villieläin, jota on vaikea kesyttää (Job 24:5; 39:5; Jes 32:14). Seeprat syövät pääasiassa ruohoa (Job 6:5; Jer 14:6). Ne sammuttavat janonsa säännöllisesti (Ps 104:11), ja niitä tavataan harvoin yli 8 km:n päässä veden ääreltä.

Seepran itsepäisyyttä ja tammaa kiima-aikana ajavaa voimakasta sukupuoliviettiä käytettiin kuvaamaan oikullisen Israelin riippumatonta ja uskotonta menettelyä (Jer 2:24; Ho 8:9). Jehovan enkeli ennusti, että Abrahamin poika Ismael olisi ”ihmisenä kuin seepra”. Tämä viittasi todennäköisesti rajuun, riippumattomaan luonteenlaatuun, mikä käy ilmi seuraavista sanoista: ”Hänen kätensä on jokaista vastaan.” (1Mo 16:12.)

Heprean sana peʹreʼ voidaan kääntää myös vastineilla ”onageri” ja ”villiaasi” (Job 6:5, Rbi8, alav.).