(’Jehova on kätkenyt [pannut talteen]’).

1. Leeviläinen sukuhaarassa, joka johti Kehatista Samueliin ja Hemaniin (1Ai 6:33–38).

2. Juudassa Josian hallituskauden alkupuolella toiminut Jehovan profeetta; hänen mukaansa nimetyn kirjan kirjoittaja. Sefanja saattoi olla kuningas Hiskian pojanpojan pojanpoika. (Sef 1:1; ks. SEFANJAN KIRJA.)

3. Johtava pappi Juudan valtakunnan viimeisellä vuosikymmenellä; Maasejan poika. Sidkia lähetti Sefanjan kahdesti Jeremian luo, ensin tiedustelemaan Jehovalta Juudan tulevaisuutta ja sitten pyytämään, että Jeremia rukoilisi heidän puolestaan. (Jer 21:1–3; 37:3.) Sefanja sai Babylonissa toimivalta väärältä profeetalta kirjeen, jossa häntä kehotettiin nuhtelemaan Jeremiaa, mutta sen sijaan, että Sefanja olisi toiminut tuon kehotuksen mukaisesti, hän luki kirjeen Jeremialle, joka puolestaan kirjoitti siihen Jehovan vastauksen (Jer 29:24–32). Jerusalemin kukistuttua Sefanja, joka tuolloin toimi Serajan alaisuudessa ”toisella sijalla olevana pappina”, vietiin Nebukadnessarin luo Riblaan ja surmattiin (Jer 52:24, 26, 27; 2Ku 25:18, 20, 21).

4. Sen Josian eli Henin isä, joka antoi pakkosiirtolaisuuden jälkeen jalometalleja ylimmäisen papin Joosuan kruunun valmistusta varten (Sak 6:10, 11, 14).