(’Jehova on otellut [ollut hellittämätön]’).

1. Juudan heimoon kuuluneen Kenasin poika, tuomari Otnielin veli ja vakooja Kalebin veljenpoika. Serajan jälkeläisistä, jotka polveutuivat  hänen poikansa Joabin kautta, tuli käsityöläisiä. (1Ai 4:13, 14.)

2. Sihteeri kuningas Daavidin hallituskaudella (2Sa 8:15, 17). Ellei tässä virassa tapahtunut useita henkilövaihdoksia, häntä sanotaan muualla Sevaksi (2Sa 20:25), Savsaksi (1Ai 18:16) ja Siissaksi; viimeksi mainitun kaksi poikaa hoitivat myöhemmin samanlaisia tehtäviä Salomon alaisuudessa (1Ku 4:3). Useimpien muiden hallitusviranomaisten nimiasut ovat samanlaiset kolmessa Daavidin aikaisessa luettelossa.

3. Simeonin heimoon kuuluneen Asieelin poika; hänen Hiskian aikana eläneet jälkeläisensä olivat mukana siinä joukossa, joka löi maahan haamilaiset ja Meunimin ja otti heidän alueensa laidunmaaksi (1Ai 4:24, 35, 38–41).

4. Yksi niistä kolmesta miehestä, jotka kuningas Jojakim lähetti loppuvuodesta 624 eaa. noutamaan Jeremiaa ja Barukia sen Jerusalemia ja Juudaa vastaan esitetyn profetian takia, jonka Baruk oli kirjoittanut muistiin Jeremian käskystä. Seraja oli Asrieelin poika. (Jer 36:9, 26.)

5. Kuningas Sidkian majoitusmestari; Nerian poika ja Barukin veli (Jer 32:12; 51:59). Sidkian neljäntenä vuonna, 614 eaa., Seraja meni Sidkian kanssa Babyloniin. Jeremia oli antanut Serajalle kirjakäärön, joka sisälsi profeetallisia tuomiojulistuksia Babylonia vastaan, käskenyt häntä lukemaan sen Eufratin varrella, sitomaan sitten kirjakääröön kiven ja heittämään sen virtaan, mikä havainnollisti Babylonin tuhon lopullisuutta. (Jer 51:59–64.) Seraja todennäköisesti kertoi joitakin ajatuksia profetian sisällöstä niille israelilaisille pakkosiirtolaisille, jotka jo olivat Babylonissa. On kiinnostavaa, että arkeologit ovat löytäneet sinetin, jossa on teksti: ”Seraja (ben) Nerialle kuuluva.” (Israel Exploration Journal, Jerusalem 1978, 28. vsk., s. 56.)

6. Ylipappi babylonialaisten tuhotessa Jerusalemin 607 eaa. Vaikka Seraja Nebukadnessarin määräyksestä surmattiin, hänen poikansa Josadak säästettiin ja vietiin vankina Babyloniin. (2Ku 25:18–21; Jer 52:24–27.) Aaronista polveutuva ylimmäisen papin sukuhaara jatkui Serajan pojan Josadakin kautta; Josadakin poika Jesua toimi tässä virassa juutalaisten vapautuksen ja paluun aikaan (1Ai 6:14, 15; Esr 3:2). Serajaa sanotaan myös Esran isäksi, mutta kun otetaan huomioon, että Serajan kuoleman ja Esran paluun välissä kului 139 vuotta, näiden tapahtumien väliin jäi luultavasti ainakin kaksi nimeltä mainitsematonta sukupolvea – tällainen poisjättö on tavallista Raamatun sukuluetteloissa (Esr 7:1).

7. Yksi niistä sotapäälliköistä, jotka jäivät Juudaan yleisen Babyloniin karkotuksen jälkeen; Tanhumetin poika. Seraja ja muut samassa arvoasemassa olevat tukivat Gedaljan nimitystä käskynhaltijaksi, varoittivat häntä Ismaelista, joka uhkasi hänen henkeään, ja yrittivät myöhemmin kostaa hänen kuolemansa. Seraja ja muut päälliköt pelkäsivät kuitenkin babylonialaisia ja johdattivat jäljelle jääneet Juudan asukkaat Egyptiin. (2Ku 25:23, 26; Jer 40:8, 13–16; 41:11–18; 43:4–7.)

8. Yksi niistä johtajista, joiden mainitaan palanneen pakkosiirtolaisuudesta Serubbabelin kanssa 537 eaa. (Esr 2:1, 2). Nehemian 7:7:n rinnakkaisluettelossa häntä sanotaan Asarjaksi.

9. Pappi, joka palasi pakkosiirtolaisuudesta Serubbabelin kanssa. Seuraavassa sukupolvessa Meraja edusti isänhuonettaan. (Ne 12:1, 12.) Esran ja Nehemian päivinä tehdyn liiton allekirjoittajien joukossa mainittu Seraja on saattanut olla myös joku saman suvun edustaja tai toinen tämänniminen pappi (Ne 10:1, 2, 8). Seraja, mahdollisesti taas joku tämän isänhuoneen jäsen tai samanniminen pappi, asui Jerusalemissa kaupungin muurien uudelleen rakentamisen jälkeen (Ne 11:1, 10, 11).