Heprealaisella sanalla dōd, joka toisinaan käännetään vastineella ”setä” (3Mo 10:4; 20:20; 25:49; 4Mo 36:11; 1Sa 10:14–16; 14:50; Est 2:7, 15; Jer 32:7–9, 12; Am 6:10), on paljon laajempi merkitys kuin suomen sanalla ”setä”. Sukulaisen, tavallisesti sedän, lisäksi se voi tarkoittaa (yksikössä tai monikossa) myös rakkautta (San 7:18), hellyyden- tai rakkaudenilmauksia (Lal 1:2, 4; Hes 16:8; 23:17) ja rakasta tai rakastettua (Lal 1:14, 16; Jes 5:1). Tekstiyhteys tai muut asiaan liittyvät raamatunkohdat kuitenkin usein osoittavat, mitä sukulaisuussuhdetta heprealainen sana dōd tarkoittaa. Sitä käytetään esimerkiksi kuvailemaan kuningas Jojakinin ja kuningas Sidkian välistä sukulaisuussuhdetta. Koska Sidkia oli Jojakinin isän Jojakimin veli, sanalla dōd tarkoitetaan tässä selvästikin setää eli isän veljeä (2Ku 24:6, 15, 17; 1Ai 3:15). 1. Aikakirjan 27:32:ssa kuvaillaan erilaista sukulaisuussuhdetta, kun neuvonantaja Jonatanin sanotaan olevan Daavidin dōd. 2. Samuelin kirjan 21:21 ja 1. Aikakirja 20:7 osoittavat, että Jonatan oli Daavidin veljen Simein poika. Näin ollen Daavidin dōd tarkoitti hänen veljenpoikaansa eikä hänen setäänsä.

Sanan dōd feminiinimuotoa käytetään tädistä (2Mo 6:20; 3Mo 18:14; 20:20). Enosta käytetään hepreassa ilmausta ”äidin veli” (1Mo 29:10).

”Paavalin sisaren poika” paljasti Paavalille ja sitten Jerusalemin roomalaiselle sotapäällikölle juonen, joka oli laadittu hänen enonsa surmaamiseksi (Ap 23:16–22).