Erämaa ja kaupunki.

1. Erämaa-alue, johon israelilaiset siirtyivät Elimin ja erään Punaisenmeren rannalla olleen leiripaikkansa jälkeen noin kuukauden kuluttua siitä, kun he olivat lähteneet Egyptistä. Tämän erämaan jälkeen he leiriytyivät moniin muihin paikkoihin, mm. Dofkaan, Alusiin ja Refidimiin, ennen kuin he tulivat Siinaihin. (2Mo 16:1; 17:1; 4Mo 33:9–15.) Juuri Siinin erämaassa leirissä ryhdyttiin nurisemaan ja valittamaan lihan puutteen vuoksi. Jehova pani siellä viiriäisparven ’peittämään leirin’, ja siellä israelilaiset söivät ensimmäisen kerran mannaa. Siellä astui myös voimaan sapattilaki. (2Mo 16:2–30.)

Siinin erämaan tarkkaa sijaintia ei tiedetä varmasti, mutta se oli ilmeisesti Siinain niemimaan lounaisreunalla. Maantieteilijät katsovat sen yleensä olleen hiekka-alue, josta käytetään nimitystä Debbet er-Ramle ja joka sijaitsee Siinain ylätasangon juurella. Tämä aavikkotasanko on myös Dofkan arvioidun sijaintipaikan lähellä.

2. Siin oli yksi niistä Egyptin kaupungeista, jotka joutuisivat kokemaan Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin maahan tuoman miekan (Hes 30:6, 10, 15, 16). Sitä sanotaan ”Egyptin linnoitukseksi”. Jotkut nykyajan asiantuntijat hyväksyvät latinalaisen Vulgatan esittämän samastamisen Pelusiumiin. Pelusium oli muinainen linnoitettu kaupunki, joka sijaitsi strategisella paikalla, kun puolustauduttiin Aasian mantereelta tulevia hyökkäyksiä vastaan. Yleisen käsityksen mukaan se sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Tell el-Farame, joka on Välimeren rannikolla n. 32 km Port Saidista kaakkoon. Filistean rannikkoa pitkin kulkeneet karavaanit tai armeijat havaitsivat siis tämän linnoituksen vartioivan Egyptiin pääsyä. Assyrian kuningas Assurbanipal viittaa siihen aikakirjoissaan. Nykyään tuo muinainen paikka on hiekan ja suomaiden ympäröimä.