Näköelin; erittäin tehokas, itsesäätöinen ”kamera”, joka välittää impulsseja aivoihin, missä silmän verkkokalvolle tarkentunut kohde tulkitaan kuvana. Heprean sanaa ʽaʹjin ja kreikan sanaa o·fthal·mosʹ käytetään molempia sekä kirjaimellisessa että kuvaannollisessa merkityksessä. Heprean sana tarkoittaa myös ’lähdettä’ (1Mo 24:13; 2Mo 15:27). Se että silmiä on kaksi, niin kuin ihmisellä, mahdollistaa stereoskooppisen näön. Näön menetyksestä aiheutuu valtavasti haittaa, koska mieleen kulkeutuu viestejä luultavasti eniten juuri näköaistin välityksellä.

Silmä on kauneimpia ruumiinosia (Lal 1:15; 4:9; 7:4). Jos joku oli sokea tai hänellä oli jokin silmäsairaus jommassakummassa silmässä, sitä pidettiin niin rumentavana ja haitallisena, että hän ei voinut palvella pappina lakiliiton alaisuudessa (3Mo 21:18, 20). Israelin ollessa Lain alaisuudessa miehen, joka iski orjaltaan silmän pois, täytyi päästää hänet vapaaksi (2Mo 21:26). Nöyryyttääkseen vihollisensa ja murtaakseen heidän voimansa joillakin muinaisilla kansoilla oli julma tapa sokaista vangittujen vihollisten huomattavat miehet (Tu 16:21; 1Sa 11:2; 2Ku 25:7).

Silmän rakenne paljastaa sen Tekijän suunnitelleen sen ihmeellisesti, eivätkä tiedemiehet ymmärrä vielä paljoakaan siitä, miten aivot tulkitsevat silmästä välittyvän viestin. Kaikki tämä viittaa sen Suunnittelijan älykkyyteen. Jehova Jumala todistaa itse luoneensa silmän, kun hän sanoo: ”Eikö hän, joka muodostaa silmän, voi nähdä?” (Ps 94:9; San 20:12.)

Jehovan silmät. Jumala auttaa ihmisiä ymmärtämään ja arvostamaan häneen liittyviä asioita vertaamalla niitä sellaisiin asioihin, jotka me näemme ja tunnemme hyvin. Hän sanookin kuvaannollisesti ’silmiensä’ olevan kohdistettuina kansaansa, mikä viittaa ilmeisesti siihen, että hän tarkkailee sitä valppaasti ja huolehtii siitä rakkaudellisesti. Apostoli Pietari sanoo: ”Jehovan silmät ovat kohdistettuina vanhurskaisiin.” (1Pi 3:12.) Jumala tähdentää huoltaan palvelijoittensa hyvinvoinnista ja herkkätunteista suhtautumistaan siihen puhumalla palvelijoistaan ”silmäteränään”, mikä ilmaisee kuvaannollisesti, kuinka kallisarvoisia he ovat hänen silmissään ja kuinka nopeasti hän toimii heidän puolestaan vihollisen koskiessa heihin (5Mo 32:10; Ps 17:8).

Kuvaillessaan sitä, miten Jumala tarkkailee kaikkien ihmisten toimintaa, Jeremia kirjoitti, että Jumalan ’silmät ovat avoimet kaikkien ihmisten poikien teiden suhteen, jotta hän antaisi kullekin hänen teittensä mukaan’ (Jer 32:19). Apostoli Paavali kirjoitti Jehovan kaikkitietävyydestä ja hänen tarkoituksestaan jakaa oikeutta kaikille: ”Eikä ole yhtään luotua, joka ei ole ilmeinen hänen katseelleen, vaan kaikki on alastonta ja täysin paljastettua hänen silmilleen, jolle meidän on tehtävä tili.” (Hpr 4:13; 2Ai 16:9; Ps 66:7; San 15:3.) Psalmista puhuu perusteellisuudesta, jolla Jumala tutkii ihmisiä: ”Hänen omat silmänsä katselevat, hänen omat säteilevät silmänsä tutkivat ihmisten poikia.” (Ps 11:4.)

Jehova pystyy tietämään ihmisen luonteenpiirteet ja taipumukset eli hänen geneettisen rakenteensa jo silloin, kun hän on kohdussa kasvamassa, kuten havaittiin Jaakobin ja Esaun tapauksessa (1Mo 25:21–23; Ro 9:10–13). Psalmista Daavid sanoikin: ”Silmäsi näkivät jopa alkioni, ja kirjassasi olivat kirjoitettuina kaikki sen osat, mitä tulee päiviin, jolloin ne muodostettiin eikä yhtäkään niistä vielä ollut.” (Ps 139:15, 16.)

Kuvaannollista käyttöä. Ihmissilmä on tärkeä viestintäkanava mieleen, ja se vaikuttaa voimakkaasti tunteisiin ja tekoihin. Saatana kiusasi Eevaa ja sai hänet haluamaan jotakin sellaista, mitä hän näki silmillään (1Mo 3:6). Hän yritti saada Jeesuksen tekemään syntiä ja tavoittelemaan sopimattomasti sellaista, mitä hän näki silmillään (Lu 4:5–7). Lisäksi apostoli Johannes sanoo, että mm. ”silmien halu” on lähtöisin tästä maailmasta, joka on häviämässä (1Jo 2: 16, 17). Silmillä ilmaistaan myös monia tunteita, ja Raamatussa käytetäänkin ilmauksia ”ylpeät silmät” (San 6:17), ”kirkkaat silmät” (pahalla, keimailevalla naisella; San 6:25), ”silmät ovat täynnä aviorikosta” (2Pi 2:14), ”kitsassilmäinen” (San 23:6), ”kadesilmäinen” (San 28:22) ja ’silmä joka on paha’ (’paha silmä’, Väl, KJ); viimeksi mainitulla ei tarkoiteta silmän maagista ominaisuutta, vaan silmää jolla on pahat aikeet, ”hyvänsuovan” silmän vastakohtaa (Mt 20:15; San 22:9).

Ihmisen silmistä näkee helposti, mitä hän ajattelee. Ne voivat ilmaista sääliä tai sen puutetta (5Mo 19:13); pilkattaessa tai punottaessa epärehellisiä juonia voidaan ’iskeä silmää’ tai ”vilkuttaa silmiä” (Ps 35:19; San 6:13; 16:30). Sen, joka ei halua olla huomaavinaan toista tai ei tahdo tehdä jotakin toisen puolesta, voidaan sanoa ummistavan tai peittävän silmänsä (Mt 13:15; San 28:27). Typerän silmien sanotaan olevan ”maan ääressä” harhailemassa sinne tänne vailla kiinteää kohdetta, ja hänen ajatuksensa ovat kaikkialla muualla paitsi siellä, missä niiden pitäisi olla (San 17:24). Jopa ihmisen terveys, tarmokkuus tai onnellisuus näkyy hänen silmiensä ilmeestä (1Sa 14:27–29; 5Mo 34:7; Job 17:7; Ps 6:7; 88:9). Kuningas Josafat puhutteli Jehovaa sanomalla: ”Silmämme ovat kohdistuneet sinuun.” (2Ai 20:12.)

Joissakin yhteyksissä ”silmät” tarkoittavat jonkun mielipidettä (1Mo 19:14; San 12:15; Mt 21:42), läsnäoloa (1Mo 23:11), tietoa (4Mo 15:24), huomiota (1Mo 44:21; Lu 4:20) tai myötätuntoa (San 28:27). Heprealainen sana ʽaʹjin (silmä) voi tarkoittaa myös jonkin ulkomuotoa, esim. maan ”näkyvää pintaa” (2Mo 10:5, Rbi8, alav.), mannan ja kuparin ’näköä’ (4Mo 11:7, Rbi8, alav.; Da 10:6), viinin ’välkehtimistä’ (San 23:31) ja jään ”kimallusta” (Hes 1:22). (Vrt. Hes 1:4; Sak 5:6, Rbi8, alav.)

Jumalan ja Jeesuksen näkeminen. Henkiluomukset, enkelit, pystyvät katselemaan Jehovan kirkkautta (Mt 18:10; Lu 1:19); ihmissilmät eivät kestäisi sitä, sillä Jehova itse sanoi Moosekselle: ”Ei kukaan ihminen voi nähdä minua ja elää.” (2Mo 33:20.) Johannes sanoi: ”Kukaan ihminen ei ole milloinkaan nähnyt Jumalaa.” (Joh 1:18.) Kun Jeesus sanoi opetuslapselleen Filippukselle: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän” (Joh 14:9) ja kun apostoli Johannes sanoi: ”Joka tekee pahaa, ei ole nähnyt Jumalaa” (3Jo 11), he eivät siis ilmeisestikään puhuneet Jumalan näkemisestä kirjaimellisin silmin vaan ”sydämen silmin”, jota ilmausta apostoli Paavali käytti (Ef 1:18). Ne, jotka näkevät sydämen silmin, ovat oppineet todella tuntemaan Jumalan ja arvostamaan hänen ominaisuuksiaan, ja siksi Johannes saattoikin sanoa: ”Joka ei rakasta, ei ole tullut tuntemaan Jumalaa, koska Jumala on rakkaus.” (1Jo 4:8.)

Kun otetaan huomioon Jeesuksen sanat, joiden mukaan ’maailma ei enää näkisi häntä’ (Joh 14:19), Ilmestyksen 1:7:n toteamus: ”Jokainen silmä tulee näkemään hänet [Jeesuksen Kristuksen]” ei voi myöskään viitata kirjaimellisiin silmiin, vaan se viittaa pikemminkin siihen, miten ne todisteet, jotka ihmistarkkailijat pystyvät näkemään kirjaimellisilla silmillään hänen lähtiessään tuhoamaan vihollisensa, vaikuttavat heidän mieleensä. Raamatussa osoitetaan kuitenkin selvästi, että ne jotka Jumala kutsuu elämään taivaaseen Kristuksen kanssa, näkevät Jumalan kirjaimellisesti, minkä vuoksi heidän on saatava ylösnousemus taivaallisessa henkiruumiissa (1Pi 1:4; 1Ko 15:50–54; vrt. 1Pi 3:18).

Hengellinen näkökyky. Kirjaimellisen silmän tavoin hengellinen silmäkin on Jumalan lahja (San 20:12). Hän lupaa parantaa sekä hengelliset että kirjaimelliset silmät ja poistaa kaikki kyyneleiden aiheet (Jes 35:5; Il 21:4). Ihminen ei voi ymmärtää Jumalan tarkoituksia ilman hengellisen näkökyvyn lahjaa. Toisaalta Jehova kätkee totuutensa niiden silmiltä, jotka ovat itsepäisiä tai kapinallisia ja antaa ’heidän silmänsä pimetä’ (Ro 11:8–10; Lu 19:42). ”Heillä on [kirjaimelliset] silmät, mutta he eivät voi nähdä [hengellisesti].” (Jer 5:21; Jes 59:10.)

Jeesus osoitti myös, että ihmisen täytyy pitää hengellinen näkemyksensä terävänä ja tarkennettuna. Hän sanoi: ”Ruumiin lamppu on silmä. Jos siis silmäsi on yksinkertainen [vilpitön; yhteen suuntaan kohdistettu; tarkennettu; antelias], niin koko ruumiisi on valoisa, mutta jos silmäsi on paha, niin koko ruumiisi tulee olemaan pimeä. Jos todellisuudessa se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan se pimeys!” (Mt 6:22, 23, Rbi8, alav.) Jeesus neuvoo edelleen, että ihmisen ei pitäisi julkeasti tarjoutua ottamaan pois vaivaista ”kortta” veljensä silmästä auttaakseen häntä tekemään parempia ratkaisuja, jos hänen omaa tervettä arvostelukykyään haittaa ”hirsi” (Mt 7:3–5).

Apostoli Johannes näki Jumalan valtaistuimen ja sen yhteydessä neljä elävää olentoa, jotka  olivat täynnä silmiä edestä ja takaa (Il 4:6, 8). Näin varustetut olennot voisivat olla jatkuvasti valppaina, ne pystyisivät näkemään kaiken. Ne olisivat täysin selvillä siitä, mitä tapahtuisi täällä maan päällä, ja ottaisivat kaikessa huomioon Jumalan ja panisivat kaikessa merkille, mitä hän haluaa tehtävän. (Vrt. Ps 123:2; myös Hes 1:18; 10:12.) Jehova neuvoo palvelijoitaan, etteivät he antaisi hänen sanojensa ’väistyä silmistään’ (San 4:20, 21; Lu 10:23). (Ks. NEULANSILMÄ; SOKEUS.)