Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Silo

Silo

(’hän jonka se on; hän jolle se kuuluu’).

1. Julistaessaan siunauksen Juudalle kuolemaisillaan oleva patriarkka Jaakob sanoi: ”Ei väisty valtikka Juudalta eikä käskijänsauva hänen jalkojensa välistä, kunnes tulee Silo, ja hänelle kuuluu kansojen tottelevaisuus.” (1Mo 49:10.) Juudan heimoon kuuluneen Daavidin hallituskaudesta alkaen Juudan heimolla oli käskyvalta (käskijänsauva) ja kuninkaallinen suvereenius (valtikka). Näin jatkuisi, kunnes tulisi Silo, mikä viittasi siihen, että Juudan kuninkaallinen sukuhaara päättyisi Siloon, pysyvään perilliseen. Myös ennen Juudan valtakunnan kukistumista Jehova sanoi Juudan viimeiselle kuninkaalle Sidkialle, että hallitusvalta annettaisiin sille, jolla olisi siihen laillinen oikeus (Hes 21:26, 27). Tämä oli selvästikin Silo, sillä nimen ”Silo” ymmärretään merkitsevän ’hän jonka se on; hän jolle se kuuluu’.

Seuraavina vuosisatoina Jeesus Kristus oli ainoa Daavidin jälkeläinen, jolle luvattiin kuninkuus. Enkeli Gabriel sanoi Marialle ennen Jeesuksen syntymää: ”Jehova Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen, ja hän hallitsee kuninkaana Jaakobin huonetta ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.” (Lu 1:32, 33.) Silon täytyy siis olla Jeesus Kristus, ”Leijona, joka on Juudan heimosta” (Il 5:5; vrt. Jes 11:10; Ro 15:12).

F. C. Cookin toimittama Commentary (s. 233) kertoo, millainen näkemys juutalaisilla vanhastaan oli 1. Mooseksen kirjan 49:10:stä: ”Tämän profetian katsottiin kautta koko juutalaisten historian koskevan Messiasta. Siksi Onkeloksen targumissa sanotaan: ’Kunnes tulee Messias, jonka valtakunta on’; Jerusalemin targumissa: ’Siihen aikaan asti, jolloin tulee kuningas Messias, jonka valtakunta on.’ – – Samoin Babylonian Talmudissa (’Sanhedrim’, luku II, s. 982): ’Mikä on Messiaan nimi? Hänen nimensä on Silo, sillä on kirjoitettu: ”Kunnes tulee Silo.”’”

2. Kaupunki, joka sijaitsi Efraimin alueella ja ”Betelistä pohjoiseen, itään päin Betelistä ylös Sikemiin menevältä valtatieltä ja Lebonasta etelään” (Tu 21:19). Silo on yleisen käsityksen mukaan nykyinen Khirbet Seilun (Shillo), joka sijaitsee n. 15 km Betelistä pohjoiskoilliseen. Paikka sopii Raamatun kuvaukseen. Se on kukkulalla, sen lounaispuolella on laakso ja muualta sitä ympäröivät korkeammat kukkulat.

Kun tabernaakkeli oli pystytetty Siloon (Jos 18:1), maan jakaminen israelilaisille saatettiin loppuun sieltä käsin (Jos 18:1–21:42). Maan jakamisen jälkeen Jordanin itäpuolella olevat heimot rakensivat alttarin sen rannalle. Muut heimot pitivät sitä luopumuksena ja kokoontuivat Siloon taistelemaan niitä vastaan. Mutta kun muille heimoille selitettiin, että alttarin oli määrä olla muisto uskollisuudesta Jehovaa kohtaan, rauhaisat suhteet palautuivat. (Jos 22:10–34.)

Myöhemmin 12000 urhoollista israelilaissoturia ryhtyi rankaisutoimiin Jabes-Gileadin asukkaita vastaan, koska nämä eivät olleet lähteneet muiden mukana taistelemaan benjaminilaisia vastaan. Jabes-Gileadista tuotiin kuitenkin Siloon 400 neitsyttä, jotka annettiin sitten benjaminilaisille. Lisäksi benjaminilaisia neuvottiin ottamaan vaimoja Silon tyttäristä ja sieppaamaan nuo naiset väkisin mukaansa näiden tanssiessa piiritansseja Silossa vuosittain vietetyn Jehovan juhlan yhteydessä. (Tu 21:8–23.)

Tabernaakkeli oli Silossa suurimman osan siitä ajasta, jota käsitellään Tuomarien kirjassa, tai jopa koko tuon ajan (Tu 18:31; 1Sa 1:3, 9, 24; 2:14; 3:21; 1Ku 2:27). Vähän ennen ylimmäisen papin Eelin kuolemaa israelilaiset taistelivat filistealaisia vastaan ja veivät liiton arkun tabernaakkelista taistelukentälle, koska he uskoivat sen läsnäolon tuovan heille voiton. Jehova antoi kuitenkin filistealaisten kaapata arkun. Sitä ei koskaan viety takaisin Siloon, mikä osoitti, että Jehova oli hylännyt Silon, sillä arkku edusti hänen läsnäoloaan. (1Sa 4:2–11.) Psalmista puhuu Silon hylkäämisestä (Ps 78:60, 61; vrt. 1Sa 4:21, 22), ja Jeremian profetiassa sillä kuvataan sitä, mitä Jehova tulisi tekemään Jerusalemin temppelille (Jer 7:12, 14; 26:6, 9).

Silo; Jeremia käytti sen autiutta havainnollisena esimerkkinä

Profeetta Ahia asui Silossa 900-luvulla eaa. (1Ku 12:15; 14:2, 4). Kun Gedalja oli murhattu 607 eaa., Silosta (joko kaupungista tai Silon seudulta) tuli miehiä Jerusalemiin uhraamaan (Jer 41:5).