(hepr. ba·tsalʹ).

Voimakkaan makuinen kaksivuotinen viljelykasvi, jolla on kapeat, putkimaiset lehdet. Sipuli (Allium cepa) oli yksi niistä ruoka-aineista, joita sekalainen väki ja israelilaiset kaipasivat erämaassa Egyptistä vapautumisensa jälkeen (4Mo 11:4, 5). Tuossa israelilaisten orjuuden maassa  sipuleita viljeltiin laajalti. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (Historiateos, II, 125) puhuu jopa piirtokirjoituksesta, jossa sipulit mainittiin erään egyptiläisen pyramidin rakentajille hankittujen elintarvikkeiden luettelossa. Egyptissä jumalille uhrattiin tavallisesti nipuiksi sidottuja sipuleita, vaikkeivät papit saaneetkaan syödä niitä. Kuvausten mukaan egyptiläiset sipulit olivat miedompia kuin muut lajit, joten ne olivat helpommin sulavia ja maultaan pikemminkin makeita kuin pistäviä tai kitkeriä.