(’pienuus’).

”Alanteen” kaupunki, joka ilmeisesti aikoinaan sijaitsi hedelmällisen tasangon laidalla (1Mo 13:10–12; ks. JORDANIN ALANNE). Soarin aiempi nimi oli nähtävästi Bela. Abrahamin päivinä kaupunkia hallitsi kuningas, joka kapinoi Alanteen neljän muun kuninkaan kanssa Kedorlaomerin 12 vuotta kestänyttä herruutta vastaan, mutta tämä elamilaismonarkki ja hänen kolme liittolaistaan tuottivat heille tappion. (1Mo 14:1–11.) Vähän ennen kuin Jehova tuhosi Sodoman, Loot pyysi, että hän saisi paeta sieltä Soariin, mihin hän saikin luvan, ja tuo kaupunki säästettiin (1Mo 19:18–25). Pelko sai myöhemmin Lootin ja hänen kaksi tytärtään lähtemään Soarista, ja he asettuivat asumaan luoliin läheiseen vuoristoon (1Mo 19:30).

Oli ennustettu, että kun suuri onnettomuus kohtaisi Moabia, sieltä paenneet menisivät Soariin ja että kansakunnan autioituksesta johtuva huuto kuultaisiin ”Soarista Horonaimiin asti, Eglat-Selisijaan”, mistä voidaan päätellä Soarin olleen tuolloin moabilainen kaupunki (Jes 15:5; Jer 48:34). Kreikkalaisessa Septuagintassa ja joissakin nykykielisissä käännöksissä (AT, JB, NE, RS) Soar (Sogora) mainitaan Jeremian 48:4:ssä (31:4, LXX, Bagster), mutta heprealaisessa masoreettisessa tekstissä puhutaan tässä kohdassa sen sijaan ”sen pienokaisista” (UM, KR-38, JP, Le, Ro). Soar oli eteläisin kohta, minkä Mooses näki katsellessaan maata Nebonvuorelta (5Mo 34:1–3). Kaupunki sijaitsi nähtävästi Moabissa tai lähellä sitä, Moabin vuoriston tuntumassa jossakin Kuolleenmeren kaakkoispuolella (vrt. 1Mo 19:17–22, 30, 37). Jotkut tutkijat sijoittaisivat Soarin Kuolleenmeren pohjoispuolelle, toiset el-Lisanin niemeen tai aivan meren eteläpään länsi- tai eteläpuolelle. Yohanan Aharoni samastaa sen es-Safiin, joka sijaitsee Seredin purolaakson (Wadi el-Hasaʼ) suistossa. Keskiajalla nimi yhdistettiin erääseen tärkeään Jerusalemin ja Elatin välillä sijainneeseen paikkaan. Jotkut tutkijat uskovat kuitenkin alkuperäisen Soarin ja muiden ”Alanteen kaupunkien” olevan Kuolleenmeren eteläosan vesien alla (1Mo 13:12).