Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Sukupolvi

Sukupolvi

Sukupolvella tarkoitetaan tavallisesti kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat syntyneet suunnilleen samoihin aikoihin (2Mo 1:6; Mt 11:16). Samantyyppinen ilmaus on ”aikalaiset”. 1. Mooseksen kirjan 6:9:ssä sanotaan Nooasta: ”Hän osoittautui moitteettomaksi aikalaistensa [kirjm. ”sukupolviensa”] keskuudessa.” Sukulaisuussuhteisiin viitattaessa sukupolvi voi tarkoittaa jälkeläisryhmää, esim. poikia ja tyttäriä tai pojanpoikia ja pojantyttäriä (Job 42:16).

Tätä käsitettä voidaan käyttää aikamittana viitattaessa menneisiin tai tuleviin aikakausiin. Syntisestä Aadamista polveutuneet ihmissukupolvet ovat olleet lyhytaikaisia verrattuna maahan, joka pysyy ikuisesti (Sr 1:4; Ps 104:5). Ilmaukset ”lukemattomiin sukupolviin” ja ”tuhanteen sukupolveen” taas viittaavat siihen, mikä kestää ajan hämärään asti (1Ai 16:15; Jes 51:8). Juutalaisille annettu käsky viettää pesahia ”sukupolvesta toiseen” tarkoitti sen toistuvaa viettämistä sellaiseen aikaan asti, joka silloin oli hämärän peitossa (2Mo 12:14). Jumala sanoi Moosekselle, että Jehova oli hänen nimensä, joka on muistona hänestä ”ajan hämärään asti”, ”sukupolvesta sukupolveen”, mikä merkitsee ikuisesti (2Mo 3:15). Apostoli Paavali sanoo meille, että Jumalalle tulee antaa kunnia ”kaikkiin sukupolviin asti aina ja ikuisesti” (Ef 3:21).

Sukupolvi voi tarkoittaa sellaisista ihmisistä muodostuvaa luokkaa, joille ovat ominaisia tietyt ominaisuudet tai olosuhteet. Raamattu puhuu ”vanhurskaan sukupolvesta” (Ps 14:5; 24:6; 112:2) sekä ”kierosta ja vääristyneestä sukupolvesta” ja ”turmeltuneesta sukupolvesta” (5Mo 32:5, 20; San 30:11–14). Jeesus Kristus puhui maan päällä ollessaan samalla tavoin silloiseen juutalaiseen kansakuntaan kuuluvista ihmisistä, ja apostoli Paavali käytti tällaisia nimityksiä yleensä oman aikansa maailmasta, joka oli vieraantunut Jumalasta (Mt 12:39; 16:4; 17:17; Mr 8:38; Fil 2:14, 15).

Yksi ”sukupolvesta” käytetty heprealainen sana on dōr, joka vastaa aramealaista sanaa dar (Da 4:3, 34). Dōr tulee verbijuuresta, joka tarkoittaa ’latoa kehään’ tai ’liikkua ympäriinsä, liikuskella’ (Hes 24:5; Ps 84:10) ja merkitsee siten pohjimmaltaan ’kehää’. Sukulaissana dur tarkoittaa ’palloa’ (Jes 22:18). Kreikankielinen vastine on ge·ne·aʹ, ja se tulee kantasanasta, joka tarkoittaa ’syntyä’.

Eräs toinen heprealainen sana, tō·le·dōtʹ, käännetään paitsi ”sukupolvet” toisinaan myös sanoilla ”sukuluettelo”, ”polveutuminen”, ”historia” tai ”synty” (4Mo 3:1; Ru 4:18; 1Ai 5:7; 7:2, 4, 9; 1Mo 2:4; 5:1; 6:9; vrt. KR-92, KR-38, UM ym.).

Pituus. Kun sanaa ”sukupolvi” käytetään jonakin aikana elävistä ihmisistä, tuon ajan pituutta ei voida sanoa täsmällisesti, vaan sille voidaan ainoastaan määrittää järkevät rajat. Nuo rajat määräytyvät tuona aikana ja tuossa väestössä elävien ihmisten eliniän perusteella. Aadamin ja Nooan välillä olleiden kymmenen sukupolven eliniät olivat keskimäärin yli 850 vuotta (1Mo 5:5–31; 9:29). Mutta Nooan jälkeen ihmisen elinikä lyheni jyrkästi. Esimerkiksi Abraham eli vain 175 vuotta (1Mo 25:7). Nykyään, kuten suurelta osin Mooseksen aikanakin, ihmiset voivat suotuisissa olosuhteissa saavuttaa 70–80 vuoden iän. Mooses kirjoitti: ”Vuosiemme päivät ovat itsessään seitsemänkymmentä vuotta, ja jos niitä erikoisen voiman vuoksi on kahdeksankymmentä vuotta, niiden paino on kuitenkin vaivassa ja vahingollisessa, sillä se on menevä pian ohitse, ja me lennämme pois.” (Ps 90:10.) Jotkut harvat voivat elää pitempään, mutta Mooses esitti yleissäännön. Itse Mooses, joka eli 120 vuotta, oli poikkeus samoin kuin hänen veljensä Aaron (eli 123 vuotta), Joosua (eli 110 vuotta) ja jotkut muut, jotka olivat tavallista voimakkaampia ja vitaalisempia (5Mo 34:7; 4Mo 33:39; Jos 24:29).

”Tämä sukupolvi” Kristuksen profetioissa. Kun Raamatun profetiat puhuvat ”tästä sukupolvesta”, on tarkasteltava tekstiyhteyttä, jotta tiedettäisiin, mitä sukupolvea tarkoitetaan. Lausuessaan tuomiota juutalaisten uskonnollisille johtajille Jeesus Kristus päätti puheensa sanoen: ”Totisesti minä sanon teille: nämä kaikki tulevat tämän sukupolven päälle.” Historia kertoo, että noin 37 vuotta myöhemmin (v. 70) silloinen sukupolvi koki omakohtaisesti Jerusalemin hävityksen, niin kuin oli ennustettu. (Mt 23:36.)

Myöhemmin samana päivänä Jeesus totesi jälleen lähes samoja sanoja käyttäen: ”Totisesti minä sanon teille, että tämä sukupolvi ei missään tapauksessa katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.” (Mt 24:34.) Tässä tapauksessa Jeesus vastasi kysymykseen, joka koski Jerusalemin ja sen temppelin hävittämistä sekä hänen läsnäolonsa ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkkiä. Hänen ”tätä sukupolvea” koskevat huomautuksensa soveltuivat siis johdonmukaisesti vuoteen 70 asti. Hän käytti kuitenkin sanaa ”sukupolvi” myös niistä ihmisistä, joiden elämä liittyisi jollakin tavoin hänen läsnäolonsa aikana sattuviksi ennustettuihin tapahtumiin. (Mt 24.)