Yksi Raamatun käyttämä nimitys nykyisin yleensä Kuolleenamerenä tunnetusta suuresta järvestä tai merestä. Suolameri (Yam ha-Melah) muodostaa Jordanin eteläisen päätekohdan.

Nimi. Raamatun tästä merestä ensimmäisen kerran ja useimmin käyttämä nimitys ”Suolameri” on varsin sopiva, koska se on maapallon suolaisimpia vesimassoja (1Mo 14:3; 4Mo 34:3, 12; Jos 15:2, 5). Sitä sanotaan myös Arabanmereksi (5Mo 4:49; 2Ku 14:25), koska se sijaitsee suuressa hautavajoamassa, johon Arabakin sisältyy. ”Arabanmeren” jälkeen lisätään kuitenkin joskus nimi ”Suolameri” ikään kuin selitykseksi sille, mitä nimenomaista vesialuetta tarkoitetaan (5Mo 3:17; Jos 3:16; 12:3). Suolameri oli Luvatun maan itärajalla, ja sitä sanottiin ”itäiseksi mereksi” erotukseksi ”läntisestä [Väli]merestä” (Hes 47:18; Jl 2:20; Sak 14:8). Josefus, joka  tiesi, että tämän meren pintaan nousi toisinaan suuria bitumi- eli asfalttikappaleita, kutsui sitä Asfalttijärveksi (The Jewish War, I, 657 [xxxiii, 5]; IV, 479 [viii, 4]). Ilmeisesti vasta 100-luvulla sitä alettiin nimittää Kuolleeksimereksi. Arabiankielinen nimi on Bahr Lut ’Lootinmeri’.

Maantieteellinen kuvaus. Suolameri on pitkulainen, n. 15 km leveä ja n. 75 km pitkä. Pituus vaihtelee jonkin verran eri vuodenaikoina. Kaakkoissivulta työntyvä suuri Lisaniksi (kieli) kutsuttu niemi katkaisee sen rantaviivan. Nykyään tämä niemi jakaa meren kahteen osaan, vaikka osien väliin jääkin salmi. Lisanin eteläpuolinen osa on melko matala, mutta meren pääosan muodostava pohjoisallas on jopa n. 400 m syvä. Vedenpinta on n. 400 m Välimeren pintaa alempana, joten se on maapallon matalin kohta.

Itärannalla (Lisanin pohjoispuolella) on pääasiassa hiekkakivikallioita, jotka kohoavat jyrkästi Moabin ylätasangolle. Monet rotkot, joista huomattavin on Arnon, halkovat näitä karuja kukkuloita ja laskevat vetensä mereen. Niemen itä- ja eteläpuolella on tasanko, johon joet kuljettavat runsaasti vettä. Meren eteläpäässä on alavaa suolapitoista suomaata. Meren länsipuolen kalkkikivikalliot eivät ole yhtä äkkijyrkkiä kuin itäpuolen kalliot. Tämä Juudean vuorimaa on loivapengermäisempää mutta hyvin karua, koska sen halki ei virtaa mereen yhtään pysyvää jokea. Länsipuolen ranta ja rinteet mahdollistavat kulun rannikon tuntumassa. Lisania vastapäätä olevalla korkealla ylätasangolla sijaitsee Masada, linnoitus jota Herodes vahvisti ja jossa roomalaiset kukistivat vuonna 73 viimeiset Rooman armeijaa vastaan sinnittelevät juutalaiset. Kauempana pohjoisessa on En-Gedin keidas. Jordan laskee meren pohjoispäähän, ja sen makea vesi sekoittuu meren erittäin suolaiseen veteen.

Vesi. Tämän meren vesi on ainutlaatuista sikäli, että se on noin yhdeksän kertaa niin suolaista kuin valtamerten vesi. Koska Suolamerellä ei ole laskujokea, suurin osa siihen tulevasta vedestä haihtuu kovassa kuumuudessa, jolloin jäljelle jää lisää mineraalisuoloja. Suolapitoisuus on niin suuri, etteivät mitkään kalat – eivät edes suolaisen veden lajit – pysty elämään siinä; ne harvat kalat, jotka elävät murtovedessä, missä makea vesi sekoittuu suolaiseen veteen, kuolevat,  jos ne ajautuvat varsinaiseen mereen. Tämä valaisee Hesekielin kuvausta tulvavirrasta, joka juoksi Jehovan temppelistä ”itäiseen mereen” ja paransi sen yläosan, niin että siinä vilisi kaloja yhtä paljon kuin Välimeressä ja siellä voitiin harjoittaa kukoistavaa kalastuselinkeinoa (Hes 47:8–10, 18). Veden suuren tiheyden vuoksi esineet kelluvat siinä helposti eivätkä tuulenhenkäykset saa vedenpintaa väreilemään, vaan se pysyy tyynenä.

Sodoma ja Gomorra. Sodoman ja Gomorran ajatellaan yleensä sijainneen lähellä Suolameren eteläpäätä. Näiden kaupunkien kuninkaat olivat niiden joukossa, jotka taistelivat ”Siddimin alatasangolla, toisin sanoen Suolamerellä”, ja tämä sanamuoto antaa ymmärtää, että Siddimin alatasanko peittyi Suolameren alle (1Mo 14:3). Sodoman ja Gomorran seutu, jonne Loot asettui asumaan, oli ”runsasvetistä seutua – –, niin kuin Jehovan puutarha” (1Mo 13:10–12). Vielä nykyäänkin kasvillisuus on runsasta kaakkoisrannan tasangolla, ja siellä voidaan viljellä vehnää, ohraa, taateleita ja viiniköynnöksiä. Myös rikkaat bitumi- ja suolaesiintymät, joita on etenkin tässä eteläosassa, sopivat yhteen Sodomaa ja Gomorraa koskevan Raamatun kertomuksen kanssa (1Mo 14:10; 19:24–26).