Roomalaisen Kilikian provinssin tärkein kaupunki ja pääkaupunki; apostoli Paavalin syntymäpaikka (Ap 9:11; 22:3). Tuon muinaisen kaupungin raunioita on vielä jäljellä samannimisellä nykyajan asutusalueella, joka sijaitsee n. 16 km:n päässä Kydnosjoen suulta; tuo joki laskee itäiseen Välimereen n. 130 km Kyproksen itäkärjen pohjoispuolella.

Kukaan ei tiedä, milloin Tarsos alun perin perustettiin ja ketkä siellä ensin asuivat, sillä sen juuret johtavat kauas menneisyyteen. Tarsos mainitaan ensimmäisen kerran maallisessa historiassa, kun assyrialaiset valloittivat sen (se ei ollut koskaan vahvasti linnoitettu kaupunki), minkä jälkeen se oli suuren osan ajasta peräkkäisten Assyrian, Persian ja Kreikan valtojen, sen jälkeen seleukidikuninkaiden ja lopulta Rooman orjuudessa ja maksoi niille veroa.

Tarsos sijaitsi hedelmällisellä rannikkoalueella, jossa kasvatettiin pellavaa, mikä puolestaan tuki sellaisia kukoistavia elinkeinoja kuin pellavan kudontaa ja telttojen tekemistä. Myös vuohenkarvasta kudottua kangasta, jota kutsuttiin nimellä cilicium, käytettiin telttojen tekemiseen. Vielä enemmän Tarsoksen maineeseen ja vaurauteen vaikutti kuitenkin sen erinomainen satama, joka sijaitsi hyvällä paikalla idästä länteen maitse kulkevan tärkeän kauppareitin varrella. Se johti itään Syyriaan ja Babyloniin, kun taas Vähän-Aasian pohjois- ja länsiosiin tämä reitti mutkitteli Kilikian portin kautta, joka oli n. 50 km kaupungin pohjoispuolella sijainnut kapea Taurusvuoriston sola.

Useat huomattavat henkilöt, mm. Julius Caesar, Marcus Antonius ja Kleopatra sekä monet keisarit, kävivät Tarsoksessa sen historian kuluessa. Cicero toisinaan asui siellä ollessaan Kilikian käskynhaltijana vuosina 51–50 eaa. Ensimmäisellä vuosisadalla Tarsos oli myös kuuluisa koulukaupunki, ja kreikkalaisen maantieteilijän Strabonin mukaan se jätti sillä alalla varjoonsa jopa Ateenan ja Aleksandrian (Geography, 14, V, 13).

Näistä lukuisista syistä Paavali saattoi siis aivan hyvin sanoa Tarsosta ”tunnetuksi kaupungiksi”, kun hän kertoi eräälle sotapäällikölle, ettei hän ollut egyptiläinen vaan Tarsoksen kansalainen. (Ap 21:37–39.)

Paavali palasi palveluksensa aikana silloin tällöin kotikaupunkiinsa Tarsokseen (Ap 9:29, 30; 11:25, 26), ja epäilemättä hän kulki sen kautta joillakin lähetysmatkoillaan (Ap 15:23, 41; 18:22, 23).