Tessalonika
Makedonian huomattavin satamakaupunki, johon Paavali perusti kristillisen seurakunnan noin vuonna 50; nykyisin kaupungin nimi on Saloniki (tai Thessaloniki) (kuva, 2. osa, s. 749). Alun perin lähistöllä sijaitsi kaupunki, jonka nimi oli Therme (merk. ’kuuma lähde’) ja, joka oli yksi niistä noin 26 kaupungista, jotka Kassandros hävitti, ennen kuin hän rakensi Tessalonikan 316 tai 315 eaa. Hän antoi sille nimen vaimonsa, Aleksanteri Suuren sisaren, mukaan. Tämä uusi kaupunki sijaitsi Khalkidiken niemimaan länsireunalla Thermaikoksenlahden (nyk. Salonikinlahti) rannalla, pohjoiseen Tonavalle vievän tien ja satojen kilometrien matkan Makedonian poikki Adrianmerelle kulkevan päätien (roomalaisten rakentaman päällystetyn Via Egnatian) risteyksessä.
Ennen toisen vuosisadan puoliväliä eaa. Makedonia oli jaettu neljään alueeseen, ja Tessalonika oli niistä järjestyksessä toisen pääkaupunki. Kun Makedoniasta tuli joitakin vuosia myöhemmin Rooman provinssi, Tessalonikasta tehtiin provinssin hallituksen toimipaikka. Apostoli Paavalin ja Silaksen saapuessa tähän n. 120 km Filippistä länteen sijaitsevaan kaupunkiin se oli siis kukoistava ja melko huomattava metropoli.
Kolmena sapattina Paavali saarnasi Tessalonikan synagogassa. Sen johdosta muutamat juutalaiset ja suuri joukko kreikkalaisia käännynnäisiä tulivat uskoviksi ja liittyivät Paavalin ja Silaksen seuraan; heidän joukossaan oli ”useita huomattavimmista naisista”. (Ap 17:1–4.) Sitä, miten kauan Paavali viipyi siellä, ei paljasteta, mutta hän ja hänen toverinsa ehtivät hankkia työtä elättääkseen itsensä. Vaikka Paavalilla apostolina oli valta saada aineellista apua niiltä, joita hän palveli hengellisessä mielessä, hän antoi esimerkin siitä, että ’tulisi syödä itse ansaitsemaansa ruokaa’. (1Ko 9:4–18; 1Te 2:9; 2Te 3:7–12.) Tämän hän teki luultavasti siksi, että jotkut sikäläisistä olivat taipuvaisia joutilaisuuteen. Siellä olonsa aikana Paavali sai Filippin veljiltä kaksi kertaa lahjan tarpeisiinsa (Fil 4:16).
Jonkin ajan kuluttua ne Tessalonikan juutalaiset, jotka hylkäsivät Paavalin sanoman, keräsivät torilla vetelehtijöistä mellakoivan väkijoukon ja hyökkäsivät Jasonin taloon, jossa Paavali majaili. Mutta havaittuaan, ettei heidän etsimänsä henkilö ollut siellä, he raahasivat Jasonin ja muita uskovia kaupungin hallitusmiesten (kreikk. tekstin mukaan kirjm. ”politarkkien”) luo. (Ap 17:5–9, Int.) On erittäin kiinnostavaa, että Tessalonikasta ja sen ympäristöstä on löydetty tuolta ajalta peräisin olevia piirtokirjoituksia, joissa joitakuita paikallisia viranomaisia sanotaan politarkeiksi.
Turvallisuussyistä Tessalonikan veljet lähettivät Paavalin ja Silaksen yöllä Beroiaan. Siellä Paavali havaitsi beroialaisten olevan ’jalomielisempiä kuin Tessalonikassa olevat, sillä sen lisäksi, että he ottivat sanan vastaan erittäin alttiisti, he myös tutkivat huolellisesti päivittäin Raamatun kirjoituksista, olivatko apostolin kertomat asiat niin’. Pian syntyi kuitenkin ongelmia, kun Tessalonikasta saapui vastustavia juutalaisia, jotka yllyttivät ihmisiä mellakoimaan, niin että Paavalin täytyi jälleen livahtaa pois salaa. (Ap 17:10–15.)
Vajaan vuoden kuluttua Tessalonikasta lähdöstään Paavali, joka silloin oli Korintissa, kirjoitti ensimmäisen kirjeensä tessalonikalaisille. Hän oli lähettänyt Timoteuksen lohduttamaan ja rohkaisemaan heitä ja oli saanut Timoteukselta hyvän raportin. Kirjeessä hän kiitti heitä siitä, että he olivat erinomainen esimerkki ”kaikille Makedonian ja Akhaian uskoville”, ja kannusti heitä olemaan lannistumatta vainon takia. (1Te 1:1–8; 3:1–13; 4:1.) Tämä kirje on hyvinkin saattanut olla ensimmäinen Paavalin kanonisista kirjoituksista, ja se kirjoitettiin luultavasti Matteuksen evankeliumia lukuun ottamatta ennen muita Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoja. Pian sen jälkeen Paavali kirjoitti toisen kirjeen tessalonikalaisille, jotteivät väärät opettajat olisi saaneet heitä kääntymään syrjään (2Te 1:1; 2:1–3).
Seuraavina vuosina Paavali epäilemättä kävi Tessalonikassa uudelleen kulkiessaan matkoillaan Makedonian halki (Ap 20:1–3; 1Ti 1:3). Eräät tessalonikalaiset, nimittäin Aristarkos ja Secundus, olivat Paavalin matkakumppaneita (Ap 20:4; 27:2). Demas, joka jätti Paavalin tämän ollessa Roomassa, meni Tessalonikaan, joka oli mahdollisesti hänen kotikaupunkinsa (2Ti 4:10).